Silakasta eristetyllä VHS-viruksella ei suoraa yhteyttä kirjolohilaitosten VHS -tautiin

20.9.2011

<p>Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) on helposti leviävä virustauti, joka aiheuttaa runsasta kalakuolleisuutta ja siten taloudellisia tappioita kalanviljelylaitoksilla. Suomessa VHS-viruksen genotyyppi Id todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Ahvenanmaalla ja Pyhtäällä ruokakalalaitoksilla. Tämän jälkeen sitä on löydetty vuosittain lähinnä Ahvenanmaalta. Virus ei tartu ihmiseen.</p>

 Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tutkittu silakoiden merkitystä VHS-viruksen kantajina ja tautipurkausten levittäjinä, koska silakkaa on aikaisemmin käytetty kirjolohien ravintona. Vuosina 2004–2006 tutkittiin 7560 pääosin Saaristomereltä pyydystettyä silakkaa yhteisnäytteinä (10 silakkaa/näyte) VHS-viruksen varalta. 51 näytteessä todettiin VHS-virus.

Eniten virusta löytyi kutuaikana Saaristomereltä saaduista näytteistä. Silakoista eristetyt VHS-viruskannat sijoittuvat genotyyppiin II. Tähän ryhmään kuuluvia VHS-viruksia on aikaisemmin eristetty Gotlannin syvänteistä silakoista sekä Kala- ja Lestijoista pyydystetyistä nahkiaisista. Merialueen VHS-viruskannat jakaantuvat neljään eri genotyyppiin, kun taas makean veden kannat kuuluvat genotyyppiin I. Merivedestä löytyvät kaikki neljä VHS-virusgenotyyppiä, myös genotyyppi Id, jota on todettu suomalaisilla ruokakalalaitoksilla. Tämä tukee sitä, että makean veden virukset ovat peräisin merestä.

Tutkimuksessa jäi avoimeksi silakan rooli taudin aiheuttajana. Silakasta ja aikaisemmin nahkiaisesta eristetyllä viruksella ei ole suoraa yhteyttä tautipurkauksiin merialueen ruokakalalaitoksilla. Kuitenkaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että VHSV genotyyppi II tulevaisuudessa muuntuisi niin, että se aiheuttaa sairastumisia kalanviljelylaitoksilla.

Tutkimustulokset on juuri julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa
Gadd, T. Jakava-Viljanen, M., Tapiovaara, H., Koski, P., Sihvonen, L.
Epidemiological aspects of viral haemorrhagic septicaemia virus genotype II isolated from Baltic herring, Clupea harengus membras L.
Journal of Fish Diseases 2011: 34, pp. 517-529.

Lisätietoja:
erikoistutkija Tuija Gadd, eläintautivirologian tutkimusyksikkö,
p. 050 357 0328, tuija.gadd at-merkki.gif : 1Kb evira.fi

Aihealueet: