Suomalaisia metsämarjoja voi syödä ilman pelkoa ekinokokkitartunnasta

20.7.2007

<div>Keski-Euroopassa viime vuosikymmeninä yleistyneen myyräekinokokin (Echinococcus multilocularis) vuoksi monet keskieurooppalaiset välttävät luonnonmarjojen syöntiä siinä pelossa, että marjojen pinnalla voi olla ketun ulosteesta peräisin olevia loisen munia. Myyräekinokokkia ei kuitenkaan esiinny Suomessa, joten täällä metsämarjoja voi syödä ilman pelkoa ekinokokkitartunnasta.</div>

Ekinokokit ovat Echinococcus-sukuun kuuluvia pienikokoisia heisimatoja, joiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntänä petoeläin (yleensä koiraeläin), jonka ohutsuolessa aikuisia matoja voi olla kymmeniätuhansiakin ilman, että niistä pääisännälle aiheutuu haittaa. Lisäksi elämänkierrossa tarvitaan väli-isäntänä pääisännän ravinnoksi soveltuva nisäkäs, jonka kudoksiin kehittyy loisen toukkia sisältäviä rakkuloita. Echinococcus-sukuun kuuluu viisi lajia. Ekinokokit voivat pääisännän ulosteiden kautta tarttua varsinaisten väli-isäntien lisäksi myös ihmiseen, joka tartunnan saatuaan voi sairastua erittäin vakavasti. Ekinokokkia vastaan ei ole rokotetta. Ihminen on loisen elämänkierron kannalta yleensä merkityksetön umpikuja, ns. harhaisäntä.

Myyräekinokokkia esiintyy Suomen lähialueilla ainakin Virossa, Tanskassa, Huippuvuorilla ja Luoteis-Venäjällä Vienanmeren itäpuolella. Myyräekinokokin elämänkierrossa kettu, supikoira tai koira on pääisäntänä ja väli-isäntänä on jyrsijä, yleensä myyrä.

Koska myyräekinokokkia on lähialueilla, Suomessa tutkitaan vuosittain Metsäntutkimuslaitoksella (Metla) tuhansia väli-isännäksi sopivia myyriä ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa satoja kettuja ja supikoiria tartunnan varalta. Näin tartunnan mahdollinen maahantulo voidaan todeta mahdollisimman aikaisin.

Echinococcus-suvun lajeista Suomessa esiintyy hevosekinokokkia (Echinococcus granulosus G4) tuontihevosissa, jotka ovat saaneet tartunnan koiran ulosteista lähtömaassaan sekä hirviekinokokkia (Echinococcus granulosus G10) hirvissä ja poroissa, joiden sisäelimiin muodostuu rakkuloita niiden syötyä suden ulosteesta peräisin olevia loisen munia. Ihmisen riski saada Suomessa hirviekinokokkitartunta marjojen välityksellä arvioitiin vuonna 2002 tehdyssä tieteellisessä riskinarvioinnissa erittäin pieneksi.

Lisätietoja:

Tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen, Evira, puh. 020 77 24900, 044 561 6491

Lisätietoja ekinokokista Eviran internet-sivuilta:
http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/riista-_ja_luonnonvaraiset_elaimet/hirviekinokokki/ ja http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/ekinokokkoosi

Aihealueet: