Suomalaisilla lammasroduilla on geneettisesti vähän vastustuskykyä klassiselle scrapietaudille

2.1.2013

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on ensimmäisenä tutkinut ja julkaissut tietoa suomalaisten lampaiden geneettisestä vastustuskyvystä scrapielle. Scrapien varalta tutkittiin vuosien 2002–2008 aikana lähes 16 000 lammasta. Klassista scrapieta ei todettu, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisilla lammasroduilla on geneettisesti vain vähän vastustuskykyä klassiselle scrapielle. Tutkituista lampaista viidellä todettiin epätyypillinen scrapie.</p>

Scrapie on lampailla ja vuohilla esiintyvä hitaasti etenevä keskushermostosairaus, joka kuuluu tarttuviin spongiformisiin enkefalopatioihin (TSE). Tiettyjen aminohappojen vaihtelu lampaan omien solujen prioniproteiinissa vaikuttaa lampaan alttiuteen sairastua scrapieen. Erityisesti prioniproteiinin aminohappojen 136, 154 ja 171 vaihtelulla on todettu olevan merkittävä yhteys lampaan alttiuteen sairastua klassiseen scrapieen ja aminohapon 141 vaihtuminen leusiinista fenyylialaniiniksi lisää lampaan alttiutta sairastua epätyypilliseen scrapieen. Evirassa määritettiin yhteensä 928 lampaan prioniproteiinin genotyyppi aminohappojen 136, 141, 154 ja 171 suhteen vuosien 2002–2008 aikana. Näytteitä oli sekä sekarotuisista että puhdasrotuisista Suomen-, Kainuun Harmaa- sekä Ahvenanmaan lampaasta.

Yleisin oli genotyyppi, joka antaa vain vähän vastustuskykyä klassiselle scrapielle. Vain viidellä prosentilla tutkituista lammasryhmistä oli klassiselle scrapielle kaikista vastustuskykyisin genotyyppi. Epätyypilliselle scrapielle altistava aminohappo fenyylialaniini prioniproteiinin kohdassa 141 oli harvinainen tutkitussa aineistossa, mutta se todettiin yhdellä viidestä lampaasta, jolta löytyi epätyypillinen scrapie.

Maailmanlaajuisesti esiintyvä scrapietauti on tunnettu jo yli 270 vuoden ajan. Sitä esiintyy yleisesti monessa Euroopan maassa. Hyvä klassisen scrapien tautitilanne Suomessa johtuu todennäköisesti siitä, että elävien lampaiden tuonti on ollut hyvin rajoitettua.

Scrapietaudin aiheuttajana pidetään solujen normaalin pintaproteiinin, prioniproteiinin, epänormaalisti laskostunutta muotoa. Taudille on ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen sienimäiseksi. Tauti johtaa aina lopulta eläimen kuolemaan.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa
Hautaniemi, M., Tapiovaara, H., Korpenfelt, S.-L., Sihvonen, L.
Genotyping and surveillance for scrapie in Finnish sheep.
BMC Veterinary Research 2012 Jul 25;8:122.

Lisätietoja:
erikoistutkija Maria Hautaniemi, eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 050 573 6891

Aihealueet: