Suomen eläintautitilanne säilyi hyvänä vuonna 2012

30.5.2013

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tehtiin 123 välitöntä epäilyilmoitusta vastustettavasta tai uudesta vakavasta eläintaudista. Eläintautitilanne säilyi hyvänä, eikä uusia lakisääteisesti vastustettavia eläintauteja levinnyt Suomeen.</p>

Raivotautia eli rabiesta epäiltiin vakavista eläintaudeista yleisimmin. Lemmikkieläimiä tutkittiin raivotautiepäilyn vuoksi 29 ja muita eläimiä yhteensä 7. Raivotautia ei todettu yhdessäkään tapauksessa. Muista vakavista eläintaudeista yleisimmin epäiltiin lintuinfluenssaa tai Newcastlen tautia siipikarjassa (12 epäilyä) sekä pernaruttoa naudoilla (8 epäilyä).

Eläintautivalvonnan strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin. Eläintautitilanne helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien osalta säilyi erinomaisena, eikä Suomessa todettu uusia eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja (zoonooseja). Harrastekyyhkysillä kahdessa paikassa todettu Newcastlen tauti ei levinnyt siipikarjatiloille. Yhden epätyypillisen scrapie-tapauksen löytyminen lammastilalta ei aiheuttanut eläintaudin leviämisen vaaraa.

Suomi pysyi edelleen vapaana naudan tarttuvasta leukoosista, naudan tarttuva rinotrakeiitti (IBR) - ja naudan virusripuli (BVD) -tartunnoista, sikojen PRRS-taudista ja Echinococcus multilocularis -loisesta. Usealla kalanviljelylaitoksella todettu IPN-virustartunta johti valvonnan kohdistamiseen entistä tarkemmin juuri vakavan tautimuodon torjuntaan. Pohjoisen lohijoet säilyivät vapaina Gyrodactylus salaris -loisesta ja salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä säilyi selvästi alle 1 prosentin tasolla.

Schmallenberg-tauti ja Mycoplasma bovis levisivät Suomeen

Uusina eläintauteina Suomessa todettiin märehtijöiden Schmallenberg-tautia ja nautojen Mycoplasma bovis -tartuntoja useilla tiloilla. Vuosikymmenten tauon jälkeen tavattiin siipikarjan tarttuvaa henkitorventulehdusta (ILT) harrastekanaloissa. Näitä eläintauteja ei vastusteta lakisääteisesti viranomaistoimin.

Eläintauteja koskevaa ennaltaehkäisyä ja varautumista tehostettiin erityisesti afrikkalaisen sikaruton ja raivotaudin osalta, joiden riski itärajan läheisyydessä on viime vuosina kasvanut.

Eläintautivalvonnan tarkoituksena on havaita tarttuvat eläintaudit niin nopeasti kuin mahdollista, jotta niiden leviäminen saataisiin estettyä ajoissa ja Suomen eläintautitilanne säilyisi hyvänä. Useimpien lainsäädännön nojalla vastustettavien eläintautien epäilystä on ilmoitettava välittömästi virkaeläinlääkärille.

Lisää aiheesta:
Eläintauteja koskeva lainsäädäntö (maa- ja metsätalousministeriö)

Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit

Evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintautien vastustaminen ja valvonta > Eläintautien luokittelu

Lisätietoja:
jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu, p. 0400 920 503

Aihealueet: