Talvivaaran ensimmäisissä kalanäytteissä vähäisiä kudosmuutoksia, mutta ei metallikertymiä

30.1.2013

<p>Marraskuussa 2012 pyydetyissä Talvivaaran lähivesien kaloissa havaittiin vain vähäisiä kudosmuutoksia kiduksissa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tehdyissä ensimmäisissä tutkimuksissa ei todettu merkittäviä raskasmetallien tai hivenaineiden kertymiä.</p>

Kudostutkimuksissa haettiin tietoa tutkimusvesistöjen särkien, ahventen ja mateiden, toissijaisesti myös muiden kalalajien kidusten, maksan ja munuaisten kunnosta. Akuutin kudostuhon merkkejä, jotka kertovat muun muassa happaman veden tai raskasmetallien aiheuttamista vaurioista, ei todettu. Kivijoen särjillä todettiin kidusepiteelin liikakasvua, joka on todennäköisesti seurausta loistartunnasta. Varmuudella ei voida sulkea pois Talvivaaran vuodosta johtuvaa ärsytystä osasyynä liikakasvuun.

Kalojen lihasta otettiin 83 näytettä, joista tutkittiin raskasmetalleista arseeni, elohopea, kadmium, kromi, lyijy, nikkeli ja uraani. Samoista näytteistä tutkittiin myös alumiini sekä hivenaineet kupari, mangaani ja seleeni. Analyyseissä ei havaittu tausta-arvojen ylittäviä pitoisuuksia. Alustavissa luustoanalyyseissä ei havaittu uraanin kertymistä selkärankaan.

Kohteena alueen yleiset kalalajit

Tutkimuksen kohteeksi valittiin alueella yleisiä kalalajeja. Särjen tiedetään olevan herkempi veden happamuuden muutoksille kuin ahven ja made. Talvivaaran kaivoksen alapuolisissa vesistöissä jätevesien on havaittu kertyvän syvänteisiin, minkä vuoksi made on tutkimuksessa mukana tyypillisenä pohjakalana.

Luonnonkalat voivat väistää itselleen epäedullisia olosuhteita, joten kalastamalla hankituissa näytekaloissa ei välttämättä todeta saasteiden aiheuttamia muutoksia. Toisaalta tutkimusalueelle voi uida kaloja puhtailta alueilta. Nyt analysoidut kalat tuottavat kuitenkin tausta-aineiston, johon myöhemmin toteutettavien näytteenottojen kudosmuutosten ja raskasmetallipitoisuuksien pitkäaikaismuutoksia voidaan verrata.

Koska metallien kertyminen kaloihin on hidasta, tutkimustulokset ovat odotettuja. Mahdollisten kertymien ja kudosvaurioiden seurantaa jatketaan.

Tutkimusten tässä vaiheessa Evira katsoo, että Kainuun ELY-keskuksen marraskuussa 2012 antamia Talvivaaran lähivesistöjen käyttösuositusten tarkennuksia talousvesi- ja virkistyskäytöstä sekä kalan syömisestä on edelleen syytä noudattaa.

Koekalastukset jatkuvat

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) suoritti koekalastuksia Talvivaaran kaivoksen jätevesien vaikutusalueella 15.-27.11.2012 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti.

Koekalastusalueet olivat Oulujoen vesistöalueen puolella Kalliojoki-Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Jormasjärvi sekä Vuoksen vesistöalueen puolella Kivijoki-Kivijärvi ja Laakajärvi. Lisäksi kalastettiin mahdollisen vuotoalueen ulkopuolella, Oulujoen vesistöalueen Kivesjärvessä, Paltamossa.

RKTL on käynnistänyt näytteenottosuunnitelman mukaisesti uuden koekalastuskierroksen tammikuussa 2013 kemiallisia tutkimuksia varten. Verkkokoekalastukset kohdistetaan samoille järvialueille kuin marraskuussa 2012. Lisäksi kalanäytteitä kerätään vertailualueilta, jotka eivät ole jätevesien vaikutusaluetta. Kolmas näytteenottokierros on suunniteltu toteutettavaksi avovesikaudella ja sen näytteitä tutkitaan sekä histologisesti että kemiallisesti.

Lue lisää koekalastuksista RKTL:n sivuilta
Talvivaaran kalanäytteet

Kainuun ELY-keskuksen käyttösuositusten tarkennukset Talvivaaran lähivesien käytöstä 29.11.2012:
http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/Talvivaaranl%C3%A4hivesist%C3%B6jenk%C3%A4ytt%C3%B6suosituksiatarkennettu.aspx


Lisätietoja:
Kalojen kudosmuutokset: erikoistutkija, ELT Perttu Koski, p. 040 569 4541
Raskasmetallimääritykset: erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen, p. 050 434 8378

Aihealueet: