Talvivaaran kaloissa ei poikkeavia määriä raskasmetalleja

28.5.2015

Talvivaaran kaivoksen alapuolisista vesistä vuoden 2014 lopulla pyydettyjen kalojen keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksen mukaan poikkea merkittävästi vertailujärvien kalojen pitoisuuksista. Haitallisten aineiden kertymisen seurantaa jatketaan edelleen sen selvittämiseksi, muuttuvatko pitoisuudet pitemmällä aikavälillä.

Evira ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (nykyisin Luonnonvarakeskus Luke) käynnistivät marraskuussa 2012 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta muiden viranomaisten kanssa laajan seurantahankkeen, jonka aikana selvitetään Talvivaaran kaivosalueen jätevesien vaikutusta kalojen kudosmuutoksiin ja kudoksiin kertyneitä raskasmetallipitoisuuksia.

Kalanäytteitä kerättiin neljällä koekalastuskierroksella marraskuussa 2012, tammi - helmikuussa 2013, touko - kesäkuussa 2013 ja loka - joulukuussa 2014. Näytteenotosta vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, sittemmin Luonnonvarakeskus Luke, ja näytteiden analysoinnista Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Neljännen kalastuskierroksen näytteiden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi vastaavista vertailujärvien kalojen pitoisuuksista.

”Päästöjen pidemmän aikavälin vaikutuksista tarvitaan vielä lisätietoa, sillä sedimenttiin kertyvien metallien kulkeutumista kaloihin ei tunneta kovin hyvin. On mahdollista, että raskasmetallit kertyvät kaloihin hitaasti vasta pitkän ajan kuluessa”, sanoo erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.

Raskasmetallipitoisuudet pääosin pienentyneet

Neljännellä näytteenottokierroksella kerättiin alueella yleisiä kaloja kuten ahvenia, haukia, särkiä, mateita, kuhia ja siikoja tutkittaviksi yhteensä 246. Lihasnäytteistä mitattiin kadmium, uraani, alumiini, magnaani, sinkki, kromi, kupari, nikkeli, rauta, elohopea, arseeni, lyijy ja seleeni.

Neljännen kierroksen näytteissä kadmiumpitoisuus ei enää ylittänyt elintarvikelainsäädännössä asetettua enimmäispitoisuusrajaa. Lyijy-, uraani- ja alumiinipitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niitä pystytty määrittämään. Eroja ei myöskään ollut vesistöjen välillä tai kaivoksen vaikutusalueen ja vertailujärvien välillä.

Myös mangaanin ja sinkin pitoisuudet olivat pienemmät kuin aiemmissa näytteissä. Sen sijaan kromi- ja kuparipitoisuudet olivat hiukan kasvaneet vuoden 2013 näytteisiin verrattuna. Nikkelin ja raudan pitoisuuksissa ei ollut johdonmukaisia muutoksia.

Sisävesien petokaloissa aina elohopeaa

”Näytekaloista mitatut elohopeapitoisuudet vaihtelivat 0,058 milligrammasta kolmeen milligrammaan kiloa kohti. Tällaiset luvut ovat tyypillisiä humuspitoisille järville, jollaisia myös kaivoksen vaikutusalueen vedet ovat. Sen vuoksi runsaasti sisävesialueiden kalaa syövien suositellaankin vähentävän elohopeaa keräävien petokalojen kuten isokokoisten ahvenien, hauen, kuhan ja mateen käyttöä”, toteaa Venäläinen.

Tutkimukset jatkuvat

Neljännen näytteenottokierroksen kalastukset keskitettiin Vuoksen vesistöalueella Kivi- ja Laakajärvelle. Vertailujärvenä Vuoksen alueella oli Ukonjärvi. Oulujoen vesistöalueella näytteet kerättiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta ja Jormasjärvestä. Vertailujärvinä olivat Oulujoen vesistöalueella Teeri-, Kianta- ja Kivesjärvi.

Viides näytteenottokierros toteutetaan touko - kesäkuussa 2015. Tuloksista tiedotetaan vuoden 2015 lopulla. Talvivaaran kaikkien näytteenottokierrosten tuloksista tehdään yhteenveto vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulokset raportoidaan Evira.fi-sivuilla.

Yhteenveto Vuoksen ja Oulujoen vesistöjen kalojen raskasmetallipitoisuuksista

Yhteenveto Evirassa tehdyistä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen vesistöjen ja vertailujärvien kalastustutkimuksista

Lisätietoja:
erikoistutkija, FT Eija Riitta Venäläinen, Evira, p. 050 434 8378 (raskasmetallimääritykset)
tutkija Pekka K. Korhonen, Luke, p. 0400 389 371 (näytteidenotto)

 

 

Aihealueet: