Tarttuvat mehiläistaudit ovat yleisiä ja levinneitä Suomessa

22.2.2013

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkii parhaillaan mehiläisten pesäkuolleisuutta ja mehiläistautien esiintymistä Suomessa. Alustavat laboratoriotulokset osoittavat jo, että tarttuvat mehiläistaudit ovat yleisiä ja laajalle levinneitä Suomessa. Myös aiemmin tutkimattomia virustauteja esiintyy. Evira on ottanut käyttöönsä ajanmukaisen diagnostiikan kaikille tärkeille mehiläistaudeille.</p>

Virustutkimukset ovat vasta alussa, mutta jo nyt on todettu siivensurkastajavirusta, kroonista paralyysivirusta, pussisikiövirusta ja mustaemokennovirusta. Aiemmin virustauteja Suomen mehiläisistä on tutkittu vain ulkomaille lähetetyistä harvoista näytteistä. Varroa destructor -punkkia esiintyi Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikilla tutkimusalueilla, Seinäjoella ja Jokioisilla noin 90 prosentissa pesistä on saastuneita. Esikotelomätäbakteeria löytyi kaikilta tutkimusalueilta ja keskimäärin 30 prosentissa tarhoja. Sairaista pesistä löytyi lisäksi toukkamätää ja kalkkisikiötä.

Tarhojen tulevat tarkastukset talvehtimisen jälkeen keväällä ja hunajatuotantokautena kesällä paljastavat, miten mehiläispesien tautikuorma vaikuttaa pesän terveyteen.

Suomessa ei mehiläisyhteiskuntien joukkokuolemia
Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu mehiläisyhteiskuntien joukkokuolemia. Evira kehittää toimintaansa kansallisena mehiläistautien vertailulaboratoriona ja alkaa kerätä tietoa myös pesäkuolemista. Mahdollisesti EU:n seurantaohjelma tulee jatkumaan ja sisältämään myös muita kuolleisuuteen vaikuttavia syitä, kuten kasvinsuojeluaineet.

Tuotantovuoden 2012-2013 aikana toteutettavassa seurantatutkimuksessa on mukana yhteensä 161 tarhaa erilaisilta mehiläishoitoalueilta: Ahvenanmaa, Jokioinen, Kajaani, Kitee ja Seinäjoki. Tarhat tarkastetaan kolme kertaa: heinä-elokuussa 2012 ennen talvehtimista, keväällä 2013 talvehtimisen jälkeen sekä kesällä 2013 hunajantuotantoaikana. Tarkastajiksi on nimetty Suomen Mehiläishoitajain Liiton esikotelomätäneuvojia. Laboratoriotutkimuksia varten otettiin näytteiksi ensimmäisellä käynnillä kaikista pesistä eläviä mehiläisiä ja hunajaa, sairaista pesistä otetaan näytteet kaikilla käynneillä.

Mehiläisistä tutkitaan kaikki tärkeimmät mehiläistauteja aiheuttavat virukset: akuutti paralyysivirus (ABPV), siivensurkastajavirus (DWV), krooninen paralyysivirus (CBPV), pussisikiövirus (SBV), mustaemokennovirus (BCQV) ja Kashmir-virus (KBV). Lisäksi määritetään varroapunkkien lukumäärä ja hunajasta esikotelomätää aiheuttava Paenibacillus larvae -bakteeri. Sairaista pesistä tutkitaan edellä mainittujen lisäksi mm. toukkamätä ( Melissococcus plutonius -bakteeri), nosemoosi (mikrosporidit Nosema apis ja N. cerenae), kalkkisikiö ( Ascosphaera apis -sieni), ja loiset, kuten sisuspunkki (Acarapis woodi).

Tutkimusta ohjaa EU:n mehiläisterveyden vertailulaboratorio. Tutkimuksella saadaan vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta EU-tasolla sekä selvennystä tarttuvien tautien osuudesta mehiläiskuolemiin.

Lue myös maa- ja metsätalousministeriön tiedote
Viljelymenetelmien vaikutusta mehiläisiin selvitetään

Lisätietoja:
tutkimusyksikönjohtaja, professori Sinikka Pelkonen, mehiläistautien vertailulaboratorio, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, p. 0400 287061.

Aihealueet: