Tautirekisterit lypsykarjan hyvinvoinnin tarkastelussa

24.1.2014

<p>Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa kerätään lypsylehmien tautitietoja rekistereihin. Koska tiedot kerätään kaikissa maissa maanlaajuisesti, ne kattavat suurimman osan lypsylehmien tautitiedoista. Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää muun muassa karjan terveyden, tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa, jalostuksessa ja sairauksien tutkimuksessa.</p>

Suomessa tautirekisteriin siirtyy 83 % tuotosseurantaan kuuluvien lehmien tautitiedoista.  Vaikka osa tautitiedoista häviää tiedonsiirtoprosessissa, on tautirekisteri laadultaan hyvä ja tallennetun tiedon oikeellisuus erinomaista.  Tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja rekisterin laatua parantaa, kun tiedot siirretään elektronisesti jo hoitohetkellä rekisteriin.  Suomessa ollaankin jo siirtymässä ajantasaiseen tiedonsiirtoon.

Ongelmia tietojen rekisteröinnissä
Suomessa suurin yksittäinen syy tautitiedon häviämiseen oli, ettei tietoja siirry lainkaan ns. lehmäkortista tautirekisteriin. Tiedot puuttuivat, koska poistettujen lehmien lehmäkortit saatetaan varastoida liian aikaisin, jolloin keinosiementäjä ei pystynyt siirtämään tietoja rekisteriin. Ostetuista lehmistä rekisteröitiin vähemmän tautitietoja kuin tilalla syntyneistä, mikä viittaa ongelmiin ostettujen lehmien tunnistetiedoissa.

Rekisterin sisältämien tietojen luotettavuutta ei tunneta, koska ei ole tietoa kuinka tarkasti tautitietoja tallennetaan ja minkälaisia virheitä niiden tallennuksessa tapahtuu.

Eroja tautirekistereiden kattavuudessa
Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan rekisterien kattavuudessa on eroja.  Kohtutulehdukset ja kiimahäiriöt siirtyivät rekistereihin hyvin kaikissa maissa. Avustetun poikimisen ja jälkeisten kattavuudessa havaittiin merkitseviä eroja maiden välillä. Korkein kattavuus oli Tanskassa (0,89) ja alhaisin kattavuus Suomessa (0,31).

Tuottajien ja eläinlääkäreiden asenteet vaikuttavat tautirekisterin tietoihin. Tautirekisteriin tallennetaan pääosin lääkkeillä hoidettuja tautitapauksia. Mitä myönteisemmin suhtaudutaan lääkehoitoon, sitä enemmän tautitapauksia rekisteröidään koska myönteinen suhtautuminen johtaa useampien tautitapausten kohdalla lääkehoitoon. Tämä selittää esimerkiksi utaretulehduksen eroja maiden kesken.

Tanskassa lääkehoitomyönteisyys vaikutti olevan muita maita suurempi.

Lisätietoja:
tutkija Simo Rintakoski, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö,
p. 040 489 3378

 

Aihealueet: