Tautitorjunnalla ja peittauksella hyvälaatuista viljaa

11.12.2006

<div>Vaikka viljan laatu oli syksyllä 2006 keskimääräistä parempi, sekä peittauksella että tautitorjunnalla oli positiivinen vaikutus viljan laatuun. Erityisesti hehtolitrapainossa vaikutus oli selvä. Suorakylvetyillä lohkoilla ohran ja kauran valkuaispitoisuus jäi alhaisemmaksi kuin kynnetyillä lohkoilla. Hehtolitrapainoon suorakylvöllä ei ollut vaikutusta. Tiedot perustuvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Viljasadon laatukartoituksen aineistoon.</div>

Kauraa lukuun ottamatta muokkausmenetelmällä oli vaikutusta kevätviljojen hehtolitrapainoon. Kevätkynnetyillä lohkoilla hehtolitrapaino jäi alhaisemmaksi kuin kevytmuokatuilla, suorakylvetyillä tai syyskynnetyillä lohkoilla. Ero vaihteli viljalajeittain mallasohran 0,7 kilosta kevätvehnän lähes kahteen kiloon. Suorakylvön, kevytmuokkauksen ja syyskynnön väliset erot olivat vähäisiä.  

Sekä ohralla että kauralla suorakylvettyjen lohkojen valkuaispitoisuus oli alhaisempi kuin syyskynnetyillä lohkoilla. Erot olivat 0,8 ja 0,7 prosenttiyksikköä. Myös kevätkynnetyillä ja kevytmuokatuilla lohkoilla valkuainen oli syyskynnettyjä alhaisempi. Kevätvehnällä kynnettyjen lohkojen valkuainen oli hieman muita korkeampi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Mallasohralla erot eri muokkausmenetelmien välillä olivat pieniä.

Peittauksella oli pääsääntöisesti positiivinen vaikutus hehtolitrapainoon. Lisäys oli kauralla 1,1 kiloa ja ohralla sekä kevätvehnällä 1,3 kiloa. Kauralla ja kevätvehnällä peittaus nosti hehtolitrapainoa kaikilla muokkaustavoilla. Ohralla kevytmuokkauksessa ja suorakylvössä hehtolitrapaino oli peitatulla siemenellä alhaisempi. Valkuaispitoisuuteen peittauksella ei ollut vaikutusta millään viljalajilla.

Myös tautitorjunta nosti hehtolitrapainoa kevätvehnää lukuun ottamatta. Kauralla tautitorjunta tuotti 1,5 kiloa korkeamman hehtolitrapainon, ohralla lisäys oli 1,2 kiloa ja mallasohralla 0,6 kiloa. Tautitorjunnan vaikutus oli suurempi käytettäessä peittaamatonta siementä. Tautitorjunnan vaikutus oli samanlainen kaikilla muokkausmenetelmillä. Kevätvehnällä valkuaispitoisuus oli 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi lohkoilla, joilla oli käytetty tautitorjuntaa. Muilla viljoilla ei tautitorjunnalla havaittu vaikutusta valkuaispitoisuuteen.

Sekä kauralla että ohralla hehtolitrapainot kohosivat satotason mukana. Alimmassa satoneljänneksessä hehtolitrapainot olivat keskimäärin 54,7 ja 66,6 kiloa, kun ne ylimmässä neljänneksessä olivat 56,8 ja 69,9 kiloa. Mallasohralla vain ylimmässä neljänneksessä hehtolitrapaino oli korkeampi: 72,7 kiloa, kun alemmissa neljänneksissä se oli 72,0 kiloa. Kevätvehnällä vain alimman neljänneksen hehtolitrapaino (81,9 kg) poikkesi muista (82,7–83,1 kg).

Mallasohralla ja ohralla valkuaispitoisuus oli korkein alhaisimmassa satoneljänneksessä. Ylimmän satoneljänneksen valkuainen oli hieman korkeampi kuin edellisen neljänneksen. Ohralla erot olivat mallasohraa pienempiä. Myös kevätvehnällä alimman satoneljänneksen valkuainen oli korkein, mutta muiden neljännesten pitoisuudet eivät poikenneet toisistaan. Kauralla ei satotaso vaikuttanut valkuaisen määrään.

Lisätietoja:
Johtaja Mirja Kartio puh. 020 77 25090
Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen puh. 020 77 25098
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, viljantarkastusyksikkö
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evira.fi

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista ja viljelytekniikan vaikutuksesta: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2006/

 

Aihealueet: