Tenon ja Näätämön lohen tulevaisuus lohiloisen vastustustoimien varassa

13.6.2013

<p> <em>Gyrodactylus salaris</em> -lohiloisen leviäminen pyritään estämään suomalais-norjalaisilla vastustustoimilla. Pohjois-Atlantin Suomen lohijokia, Tenoa ja Näätämöä, on suojeltu lainsäädännöllä ja suosituksin jo yli 30 vuotta <em>Gyrodactylus salaris</em> -lohiloiselta sekä elävän kalan siirtokielloin että muun muassa kalastusvälineistön puhdistuksin. Loissaastumisen toteutuessa täytyisi lohen geneettinen materiaali pelastaa eläviin geenipankkeihin.</p>

”Jos lohiloistartunta leviäisi Teno- tai Näätämöjokeen, olisi norjalaisiin kokemuksiin nojautuen mahdotonta tuhota tartuntaa lohikannasta”, toteaa erikoistutkija Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

”Tenojoen vesistön ja Tenon lohen biologiset ominaisuudet vaikeuttaisivat loistorjuntaa. Laajat osat Tenojoen vesistöä ovat mahdottomia tyhjentää lohenpoikasista ja Gyrodactylus salaris -loisista. Lisäksi osa lohen jokipoikasista ui sivupuroihin kesäajaksi syömään, mikä on muihin lohijokiin nähden poikkeuksellista. Lohen geneettinen materiaali täytyisikin pelastaa eläviin geenipankkeihin”, Koski sanoo.

Selvityksessä ehdotetaan valmiussuunnitelman tekoa yhdessä norjalaisten kanssa. Valmiussuunnittelulla selvitettäisiin, voitaisiinko lohenpoikasistutuksilla ja säilyttämällä loisesta puhdistettuja vesistön osia vaelluspoikasten kasvualustoina auttaa lohikantaa elpymään katastrofista. Lohikannan ja lohenkalastuksen mahdollinen palauttaminen edellyttänee nykyistä paremmin loisia kestävää lohikantaa.

Teno- ja Näätämöjokien suuri koko ja sijainti kahden valtion alueella tekevät valmiussuunnittelun ja vastustoimien toteuttamisen vaikeammaksi kuin esimerkiksi pienissä norjalaisjoissa.

Kalastusvälineiden puhdistus tärkeää lohiloisen torjunnassa
Kalastusvälineiden kemiallisen desinfioinnin rinnalla voidaan käyttää lämpökäsittelyä.
Kalastusvälineiden kuivaus ja/tai kuumennus saunassa tai isoissa kuivauskaapeissa on tehokas tapa tuhota lohiloisia.

Eviran kokeissa on todettu, että kalastusvälineen lämpökäsittely kosteissa olosuhteissa, 42,5 celsiusasteessa vähintään 20 minuutin ajan, on ainakin yhtä tehokas lohiloisen hävittäjä kuin käytetty desinfektioaine.

”Kuumennuksen käyttö voisi saada vapaa-ajan kalastajat nykyistäkin myötämielisemmiksi kalastusvälineiden desinfiointien suhteen, kun ei tarvitse pelätä toimen vahingoittavan arkoja kalastusvälineitä”, arvelee Koski.

Evirassa on julkaistu selvitys, jossa kartoitettiin Suomessa tehtyä Gyrodactylus salaris -lohiloisen vastustustyön antia puhtaan lohikannan turvaamiseksi ja lohenkalastuksen säilymistä elinkeinona pohjoisen jokialueiden ihmisille.

Työhön on osallistunut paikallisia kalastusluvanmyyjiä, keskushallintoviranomaisia ja tieteelliseen tutkimuksen edustajia. Yhteistyö Teno- ja Näätämöjoki-alueiden naapurimaan Norjan kanssa on ollut myös tärkeää. Suomen EU-jäsenyys on laajentanut kansallista kalatautilainsäädäntötyötä EU:n kalatautilainsäädäntöön. Lohen maitia on Suomen puolelta otettu talteen maitipankkeihin jo 1990-luvulla.

Lue selvitystyö Teno- ja Näätämöjokien suojelu Gyrodactylus salaris -loiselta
Tutustu tutkimushankkeeseen Gyrodactylus salaris -lohiloisen esiintyminen ja ehkäisy 

Lisätietoja:
erikoistutkija, ELT Perttu Koski, tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö,
p. 040 569 4541

Aihealueet: