Tutkimushanke eläintuotannon uusista zoonoosiuhkista

19.5.2010

<p>Eläintuotannossa syntyy lääkkeiden käytön seurauksena antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Jo 1960-luvulla tunnistettiin siitä aiheutuva uhka ihmisen terveydelle. Viime vuosina on havaittu laajakirjoista betalaktamaasia (extended-spectrum β-lactamase, ESBL) tuottavia tai fluorokinoloniresistenttejä <em>Escherichia coli</em> - ja <em>Salmonella</em> -bakteereja eräissä EU-maissa sekä muualla maailmassa tuotetussa siipikarjanlihassa.</p>

ESBL -tuottoon perustuva resistenssi on yleistynyt nopeasti ihmisten E. coli -infektioissa myös Suomessa. Siipikarjan bakteerien ESBL - ja fluorokinoloniresistenssin uskotaan liittyvän fluorokinolonien käyttöön eläintuotannossa. Suomessa siipikarjaa ei lääkitä lainkaan fluorokinoloneilla tai kefalosporiineilla. Muidenkin antibioottien käyttö on erittäin vähäistä suotuisan tautitilanteen vuoksi.

Osa siipikarjassa, koirissa ja ihmisissä tautia aiheuttavista E. coli -kannoista on täysin identtisiä keskenään. Kyseiset kolibakteerit aiheuttavat infektioita suoliston ulkopuolella. Ihmisellä näistä infektioista virtsatietulehdus on yleisin, vaarallisimpia ovat yleistynyt veri-infektio ja vastasyntyneen aivokalvontulehdus.

Siipikarjassa E. coli -bakteerit aiheuttavat erilaisia tulehdustauteja ja huomattavia tuotantotappioita sekä heikentävät lintujen hyvinvointia. Koirilla nämä bakteerit aiheuttavat virtsatietulehdusta. Koirien sairauksia hoidetaanSuomessa myös antibiooteilla, jotka suosivat ESBL- ja fluorokinoloniresistenssitekijöiden yleistymistä.

Eläimissä esiintyvä ESBL- ja fluorokinoloniresistenssi sekä yleisinfektioita aiheuttavat E. coli -bakteerit voivat tarttua ihmisiin ja muodostavat siten zoonoosiuhkan. Ihmisten alttius sairastua E. coli -infektioille lisääntyy, kun väestö ikääntyy ja diabeetikoiden osuus kasvaa.

Suomen lihasiipikarjassa on todettu E. coli -bakteereja, jotka ominaisuuksiensa mukaan voisivat aiheuttaa tautia myös ihmisessä. Siipikarjantuotannon antibioottiresistenssitilanne on Suomessa kuitenkin erinomainen muihin maihin verrattuna; tämä tarjoaa Suomelle etulyöntiaseman turvallisen ruoan tuottajana.

Aseman varmistamiseksi hankitaan nyt käynnistyvässä tutkimushankkeessa tietoa kyseisten tartunta- ja resistenssitekijöiden esiintymisestä ja ominaisuuksista eläimissä ja ihmisissä Suomessa. Lisäksi kehitetään keinoja ehkäistä E. coli -tartuntoja siipikarjassa ja vähentää kontaminaatiota teurastuksessa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt hankkeelle (Eläintuotannon epätyypilliset, uudet zoonoosiuhkat) yhteistutkimusrahoitusta 2010-2012. Tutkimukseen osallistuvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, HK-Ruokatalo Oy ja Freie Universität Berlin, Saksa.

Lisätietoja:
Professori Sinikka Pelkonen, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, p. 0400 287 061

 

Aihealueet: