Tutkimusseminaari 3.9.2008 klo 15-16, Rapurutto diagnostiikan haasteena

1.9.2008

<div>Vakavin Suomessa esiintyvä rapujen tauti on Aphanomyces astaci- leväsienen aiheuttama rapurutto. Suomessa esiintyy kahta rapulajia ja kahta tyyppiä rapuruttoa. Alun perin Suomen rapukantoja hävittänyttä jokiraputyypin rapuruttoa esiintyy edelleen Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Noin 40 vuotta sitten raputaloutta paikkaamaan tuotu täplärapu toi mukanaan täpläraputyypin rapuruton. Täplärapujen esiintymisalueella Etelä-Suomessa jokirapukannat ovat harvinaistuneet ja täpläraputyypin rapuruttoepidemioita todetaan vuosittain jäljellä olevissa kannoissa. Myös täplärapualueen ulkopuolella tämän tyypin aiheuttamia rapukuolemia löytyy enenevässä määrin. </div>

ELL Satu Viljamaa-Dirks
Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö, Evira, Kuopio
Evira/Viikki, Luentosali C111 Kalevi
ke 3.9 15:00 - 16:00

Eviran Kuopion toimipaikassa on koottu viimeisen kymmenen vuoden aikana runsas kokoelma kummankin tyypin rapuruttokantoja. Vuosina 2006 ja 2007 toteutetussa tutkimusprojektissa ”Rapurutto hallintaan - epidemiologian ja diagnostiikan verkostohanke” tutkittiin eri kantojen taudinaiheutuskykyä ja tartunnan toteamiseksi soveltuvaa diagnoosimenetelmää. Hankkeen yhteistyötahot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kuopion yliopisto tutkivat osaltaan rapuruton siirtymistä emoista poikasiin täplärapujen viljelyssä sekä rapuruttokantojen perimän eroja.

Rapuruttokannoilla todettiin merkittäviä eroja taudinaiheutuskyvyssä. Täpläraputyypin kannat olivat jokiraputyypin kantoja tehokkaampia kuolleisuuden aiheuttajia, jokiraputyypin rapuruton edetessä selvästi hitaammin. Hitaasti oireita aiheuttava tartunta jokiravussa selittää, miksi rapurutto on säilynyt Suomessa yli sata vuotta. Se on myös todennäköinen syy usein toistuville rapuistutusten epäonnistumisille. Lievää tartuntaa kantavien jokirapujen löytäminen laboratoriotutkimuksissa on haasteellista, mutta välttämätöntä istutustoiminnan turvaamiseksi. Perinteinen viljelymenetelmä ei sovellu kantajarapujen tutkimiseen, sillä rapuruttorihmastoa on niissä vähän ja vaurioalueet useimmiten toissijaisten sienitartuntojen saastuttamia. Hankkeessa testattu norjalainen kvantitatiivinen PCR -menetelmä osoittautui viljelyä tehokkaammaksi varsinaisista tautitapausnäytteistä, mutta taudinkantajien toteamisen luotettavuuden arviointi vaatii vielä lisätutkimusta.

Eviran tutkimusseminaareihin ei ennakkoilmoittautumista.
Tervetuloa!


Lisätietoja: Eija Tammisalpa, puh. 020 77 24055

Aihealueet: