Useimmat voimalaitosten tuhkat kelpaavat lannoitevalmisteeksi

3.4.2008

<div>Evira selvitti vuonna 2007 voimalaitosten tuhkien k&auml;ytt&ouml;&auml; lannoitteeksi, tuhkien laatua sek&auml; niiden loppusijoituskohteita. N&auml;ytteeksi otetuista tuhkista peltok&auml;ytt&ouml;&ouml;n soveltui 21 tuhkaa ja ainoastaan mets&auml;k&auml;ytt&ouml;&ouml;n 33 tuhkaa. Korkeiden haitallisten metallipitoisuuksien vuoksi Evira kielsi 12 tuhkan k&auml;yt&ouml;n lannoitteeksi. Pelk&auml;st&auml;&auml;n kadmiumpitoisuuden perusteella ei kielletty yht&auml;&auml;n tuhkaa. </div>

Projektissa kartoitettiin kaiken kaikkiaan 374 voimalaitosta, joista 163 ilmoitti luovuttavansa tuhkaa lannoitevalmistekäyttöön. Näistä tarkastettiin 40 prosenttia ja samalla otettiin tuhkanäytteet analysoitavaksi. Analyysitulosten perusteella 12 tuhkan käyttö lannoitteena kiellettiin liian korkeiden haitallisten metallien pitoisuuksien vuoksi. Kaksi kiellettiin soveltumattomien raaka-aineiden vuoksi.

Haitallisia metalleja, joilla säädöksissä on raja-arvot, ovat arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki. Kuudessa tuhkassa kiellon perusteena oli arseenin, viidessä kadmiumin, neljässä nikkelin, neljässä sinkin, kahdessa kromin, yhdessä kuparin ja yhdessä lyijyn liian suuret määrät.

Peltokäyttöön soveltuvien tuhkien kadmiumpitoisuudet olivat alle Suomen raja-arvon 2,5 mg/kg kuiva-ainetta. Kadmiumpitoisuus vaihteli näytteissä < 0,2mg/kg - 2,5 mg/kg ka. Metsäkäytössä kadmiumpitoisuuden raja-arvo on 17,5 mg/kg.

Evira rekisteröi ja valvoo tuhkaa lannoitteeksi tuottavia lämpölaitoksia. Evira voi kieltää tuhkan markkinoille saattamisen tai käytön, jollei se ole säädösten mukainen. Valmistajalla eli polttolaitoksella on omavalvontavelvoite ja vastuu tuhkan laadusta. Laitokset testauttavat tuhkan Evirassa tai muussa asiantuntevassa laboratoriossa. Tuhkaa myytäessä tuotteen mukana tulee aina olla alle vuoden vanha tuoteseloste, josta ilmenee mm. tuhkan haitallisten metallien pitoisuudet ja tuhkan käyttötarkoitus eli soveltuvuus pelto- tai metsäkäyttöön.

Ainoastaan puhdasta puuta, turvetta tai energiakasveja energian raaka-aineena käyttävien voimalaitosten on mahdollista luovuttaa tuhkaa lannoitteeksi. Raaka-aineissa voi kuitenkin olla esimerkiksi puun kasvualueesta tai maaperän pH-arvosta johtuvia haitallisia metalleja. Tuhka sisältää fosforia ja kaliumia, mutta ei typpeä. Siinä on myös kalsiumia, joten se vähentää maan happamuutta. Tuhka soveltuukin lannoitteeksi pelloille, myös luomupelloille, viherrakentamiseen ja etenkin suometsiin.

Evira jatkaa voimalaitosten tuhkien tehostettua valvontaa vuonna 2008. Tuloksia hyödynnetään riskiperusteisen valvonnan tarkastustarpeen määrittämiseen.

 

Lisätietoja
ylitarkastaja Titta Pasanen, Evira, puh. 02077 25245

Aiheesta lisää
Tuhkien lannoitevalmistekäytöstä:
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/lannoitevalmisteet/ohjeet_ja_tiedotteet/
Yhteenveto tuhkien valvonnasta vuonna 2007: http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/lannoitteet/ohjeet/tuhkayhteenveto_vuodelta_2007.pdf

 

Aihealueet: