Uudellamaalla rehuviljoissa alhaiset valkuaispitoisuudet

10.10.2007

<div>Mallasohranäytteistä 40 prosenttia täyttää mallasohran laatuvaatimukset. Valkuaispitoisuus on tänäkin vuonna ratkaiseva tekijä. Alhaisin valkuaispitoisuus on Uudellamaalla, missä myös muiden viljalajien valkuaispitoisuus on muuta maata alhaisempi. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on koko maassa hieman edellisiä vuosia korkeampi.</div>

Mallasohra
Viljasadon laatuseurannassa analysoiduista mallasohranäytteistä on 40 prosentissa ollut valkuainen alle 11,5 prosenttia ja yli 2,5 mm koon ylittävien jyvien osuus yli 85 prosenttia. Mallasohraksi on luokiteltu ne kaksitahoiset mallasohralajikkeet, joiden käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu mallastus. Satakunnassa ja Uudellamaalla osuudet ovat olleet korkeampia (50 ja 48 %) kuin Hämeessä ja Varsinais-Suomessa (38 ja 37 %). Valkuaispitoisuus vaikuttaa eniten mallasohran käyttölaatuun. Poikkeuksena on Häme, jossa myös jyväkoko vaikuttaa vaatimukset täyttävien näytteiden osuuteen: 73 prosentissa näytteistä lajittelutulos (>2,5 mm jyvät) on yli 85 prosenttia, kun koko maan näytteistä osuus on 85 prosenttia. Hämeessä valkuaisvaatimuksen täyttää 54 prosenttia näytteistä.

Keskimääräinen valkuaispitoisuus mallasohranäytteissä on 11,7 prosenttia. Se on hieman alempi kuin vuonna 2006. Alueellisesti valkuaisessa ei ole suuria eroja. Vain Uudellamaalla pitoisuus on hieman alhaisempi (11,3 %). Keskimääräinen lajittelutulos (90,6 %) on selvästi kahta edellisvuotta alhaisempi (93,9 ja 95,2 %). Varsinais-Suomessa keskimääräinen lajittelutulos (92,7 %) on korkeampi kuin Satakunnassa ja Hämeessä, joissa jäädään juuri alle 90 prosentin. 

Rehuohra
Rehuohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 65,1 kg. Tässä tiedotteessa rehuohraksi on laskettu kaikki ohranäytteet lukuun ottamatta mallastukseen tarkoitettuja näytteitä. Kahdessa kolmasosassa näytteitä hehtolitrapaino on ollut yli 64 kiloa. Korkeimmat alueelliset hehtolitrapainot ovat Varsinais-Suomessa (67,7 kg) ja Uudellamaalla (66,9 kg) ja alhaisimmat Keski-Suomessa (62,8 kg) ja Keski-Pohjanmaalla (62,5). Etelä-Suomen korkeampia hehtolitrapainoja selittää kaksitahoisten ohrien suuri osuus näytteistä.

Keskimääräinen valkuaispitoisuus on koko maassa 12,1 prosenttia. Korkeimmat valkuaispitoisuudet ovat olleet Pirkanmaalla (13,2 %) ja Keski-Pohjanmaalla (13,1 %). Alhaisimmat valkuaispitoisuudet ovat Pohjois-Karjalassa (11,3 %) ja Kymenlaaksossa (11,5 %).

Kaura
Kauranäytteiden keskimääräinen hehtolitrapaino, 56,3 kg, on hieman syksyä 2006 (55,9 kg) korkeampi. Alueellisesti erot ovat pieniä. Selvästi muita korkeampi keskimääräinen hehtolitrapaino on Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa: kaikissa keskimäärin 57,5 kiloa. Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla keskiarvo on muuta maata alhaisempi: molemmissa 55,2 kiloa.

Kauranäytteistä 93 prosentissa hehtolitrapaino on ollut yli 52 kiloa ja 29 prosentissa yli 58 kiloa. Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan ruotsinkielisen maaseutukeskuksen alueella kaikki näytteet ovat olleet yli 52 kiloa. Pohjanmaan ruotsinkielisen maaseutukeskuksen alueella on kuitenkin hehtolitrapainoltaan yli 58 kiloa olevia näytteitä vain kuusi prosenttia, kun Kymenlaaksossa vastaava osuus on puolet ja Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa noin kolmannes. Vähiten hehtolitrapainoltaan yli 52 kiloa olevia näytteitä on Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta, joissa näiden osuudet ovat 81 ja 83 prosenttia.

Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus koko maassa on 13,0 %. Alueellisesti korkeimmat pitoisuudet ovat Pohjois-Savossa (14,0 %) sekä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla (molemmissa 13,8 %). Alhaisimmat valkuaispitoisuudet olivat Kymenlaaksossa (11,6 %) ja Uudellamaalla (11,9 %).

 

Lisätietoja:
Johtaja Mirja Kartio p. 020 77 25090
Ylitarkastaja Juha Kärkkäinen p. 020 77 25098

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista: http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2007/

 

 

 

Aihealueet: