Uusia mahdollisuuksia arseenianalytiikassa

4.7.2011

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä on kehitetty menetelmä erilaisten arseeniyhdisteiden analysoimiseksi riisissä.</p>

Kehitetyllä menetelmällä saadaan erotettua ja määrällisesti analysoitua viisi yleisesti elintarvikkeissa esiintyvää arseeniyhdistettä: epäorgaaniset arseeniyhdisteet arseniitti ja arsenaatti sekä kolme orgaanista arseeniyhdistettä.

Arseenin yhdisteistä terveydelle haitallisimpia ovat epäorgaaniset arseniitti ja arsenaatti. Menetelmä kehitettiin ensimmäisenä soveltuvaksi riisille, sillä riisissä on havaittu olevan erityisen paljon epäorgaanista arseenia. Epäorgaanisen arseenin on todettu aiheuttavan mm. keuhko-, iho- ja rakkosyöpää. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan ns. turvamarginaali epäorgaanista arseenia sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla on pieni.

Uusi menetelmä yhdistää kaksi laitetta

Uudessa menetelmässä yhdistyvät korkean erotuskyvyn nestekromatografi (HPLC) ja induktiivisesti kytketty plasma – massaspektrometri (ICP-MS). Näitä laitteita käytetään kemiallisessa analytiikassa yleensä erillisinä.

Eviran Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö on Suomessa ensimmäinen laboratorio, jossa elintarvikkeista pystytään määrittämään kokonaisarseenin lisäksi epäorgaaninen arseeni.

Useiden alkuaineiden erilaisten yhdisteiden toksisuus ihmiselle vaihtelee merkittävästi

Arseeni on puolimetalli, jota on pieninä määrinä lähes kaikissa elintarvikkeissa. Elintarvikkeissa on kymmeniä erilaisia arseeniyhdisteitä.

Tutkimustuloksia Suomessa myytävien riisien epäorgaanisen arseenin pitoisuuksista julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Tutkimustietoa elintarvikkeiden epäorgaanisesta arseenista tarvitaan lisää

EU:n alueella on käytössä WHO:n vuonna 1993 asettama raja-arvo juomaveden kokonaisarseenille, 10 µg/l. Elintarvikkeiden kokonais- tai epäorgaaniselle arseenille ei ole olemassa raja-arvoja Euroopan unionin alueella.

Eri asiantuntijatahojen, mm. EFSAn mukaan epäorgaanisesta arseenista elintarvikkeissa ja sille altistumisesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tällä hetkellä tietoja elintarvikkeiden epäorgaanisen arseenin pitoisuuksista on saatavilla hyvin rajoitetusti.

Arseenin riskinarviointi ja mahdollisten raja-arvojen asettaminen epäorgaanisille arseeneille ei ole mahdollista ennen riittävän tutkimustiedon keräämistä.

Evira kehittää epäorgaanisen arseenin analysointia edelleen

Evirassa on tarkoitus kehittää vastaava menetelmä epäorgaanisen arseenin analysoimiseksi muista elintarvikkeista, esim. kaloista, äyriäisistä ja viljoista.

Kaloissa ja äyriäisissä on suhteellisen paljon arseenia, mutta yleensä merkittävä osa tästä on orgaanisissa muodoissa. Riisin ohella viljoista lähinnä vehnä on aivan viime aikoina nostettu esiin epäorgaanisen arseenin lähteenä ihmisille.

Lisätietoja:

- Professori, yksikönjohtaja Kimmo Peltonen, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö, p. 040 500 2614 (Elintarvikkeiden turvallisuuteen ja arseenipitoisuuteen liittyvät kysymykset)
- Erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen, p. 050 434 8378  (menetelmään liittyvät kysymykset)
- ETK Eeva-Maria Rintala, p. 040 489 3420

Menetelmä kehitettiin osana ETK Rintalan maisterin tutkielmaa.

Aihealueet: