Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä löydettiin keväällä tavanomaisia määriä

1.6.2011

<p>Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tarkastuksissa löydettiin keväällä vaarallisia kasvintuhoojia kasvihuone- ja perunaviljelmiltä. Uusien kasvintuhoojaesiintymien määrä oli keskimääräisellä tasolla. Pepinon mosaiikkivirusta löydettiin yhdeltä tomaattiviljelmältä vuosien tauon jälkeen.</p>

Kesäkukkaviljelmillä etelänjauhiaisia ja krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä

Etelänjauhiaisia löydettiin yhteensä kymmeneltä ruukku- ja kesäkukkaviljelmältä. Etelänjauhiainen leviää puutarhalle pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta ostettavan taimimateriaalin mukana. Etelänjauhiainen voi levittää yli 100 kasvien virustautia, joista monet on luokiteltu vaarallisiksi kasvintuhoojiksi.

Krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä löydettiin neljältä kesäkukkaviljelmältä. Myös niille miinaajakärpäset leviävät muualta ostetun taimiaineiston mukana. Krysanteeminsuonimiinaajakärpäsen toukat syövät kasvien lehtiin kuvioita, jotka pilaavat koristekasvien ulkonäköä.

Etelänjauhiaisia ja krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä esiintyy Suomessa vuosittain, mutta tuotantopaikoilla havaitut esiintymät on saatu aina hävitettyä eikä niitä ole myytävissä kasveissa havaittu.

Pepinon mosaiikkivirusta löydettiin suomalaisesta tomaattituotannosta kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Sitä ei meillä saa esiintyä myytävissä tomaatin taimissa eikä tomaatin siemenissä. Virus leviää Suomeen pääasiassa Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta tuotavien tomaattien mukana. Pepinon mosaiikkivirus on ammattimaisessa tomaattituotannossa haitallinen kasvitauti, joka leviää viljelmällä erittäin helposti. Virustaudin vaivaamasta kasvustosta kerättyä satoa voi syödä normaalisti.

Vaalearengasmätää ja keltaperuna-ankeroista perunaviljelmillä

Ammattimaisilta perunaviljelmiltä tarkastetaan vuosittain peruna-ankeroisen ja rengasmätätaudin esiintymistä. Vaalearengasmätää todettiin neljällä uudella tilalla. Löydösten määrä on samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Tummarengasmätää Suomessa ei ole todettu koskaan.

Rengasmätä on bakteeritauti, joka esiintyy nykyisin lähes ainoastaan piilevänä, joten näkyviä oireita havaitaan harvoin. Rengasmädän oireet esiintyvät halkaistun mukulan johtojännesolukossa tummana, mätää pursuavana renkaana. Taudin esiintyminen varmistetaan aina laboratoriotestein. Oireettomana mukuloissa esiintyvä rengasmätä ei haittaa perunan käyttämistä elintarvikkeena. Viljelyn hygienia ja terveen ja sertifioidun siemenperunan käyttö on paras torjuntakeino. Taudinaiheuttaja säilyy kuitenkin maassa talven yli säilyvissä mukuloissa.

Keltaperuna-ankeroista löydettiin kymmeneltä sellaiselta tilalta, joilta sitä ei ole aiemmin todettu. Uusien löydösten määrä on samaa luokkaa kuin viime vuosina. Valkoperuna-ankeroista ei viime vuosina ole todettu lainkaan. Valkoperuna-ankeroista tiedetään esiintyvän Suomessa neljällä tilalla.

Peruna-ankeroinen on pienen pieni sukkulamato, joiden kystavaiheen voi kitukasvuisten perunakasvien juuristosta havaita silmävaraisesti heinä-elokuussa. Peruna-ankeroisella ei käytännössä Suomessa ole muita isäntäkasveja, mutta se säilyy maassa pitkään, vaikkei pellossa viljeltäisi perunaa. Peruna-ankeroinen elää ja lisääntyy perunan juuristossa alentaen kasvua ja satoa. Ainoa torjuntakeino on viljelyn vuorottelu ja peruna-ankeroisen kestävien lajikkeiden käyttö. Lisäksi viljelyhygienia esimerkiksi muokkaus- ja viljelykoneiden käytössä on tärkeää.

Siemen- ja ruokaperunan tuotanto- ja markkinavalvonnassa ei todettu perunan vaarallisia kasvintuhoojia.

Lisätietoja vaarallisista kasvintuhoojista:
Evira.fi > Kasvit > Kasvitaudit ja tuholaiset

Vaarallisten kasvintuhoojien tilanne Suomessa:
Evira.fi > Kasvit > Viljely ja tuotanto > Kasvitaudit ja tuholaiset > Ajankohtaista > Vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten esiintymät viljelmillä 2010-2011 (tilanne 30.5.2011)

Lisätietoja: ylitarkastaja Jari Poutanen, Evira, puh. 02077 25126 (kasvihuonetuotanto)
ylitarkastaja Atro Virtanen, Evira, puh. 02077 25047 (perunatuotanto)

Aihealueet: