Viljan valkuaisessa suurimmat alueelliset vaihtelut

22.9.2006

<div>Viljan valkuaispitoisuus on Varsinais-Suomessa selvästi muita alueita alhaisempi. Keskimääräiset pitoisuudet ovat noin prosenttiyksikön koko maan keskiarvon alapuolella. Muissa laatutekijöissä suurimmat alueelliset vaihtelut ovat kauralla. </div>

Viljasadon laatukartoituksen näytteiden perusteella kolme neljäsosaa kevätvehnästä on leipäviljakelpoista (hehtolitrapaino ≥78kg, valkuainen ≥11,5 % ja sakoluku ≥180). Hehtolitrapainon ja sakoluvun ollessa korkeita on valkuaispitoisuus rajoittava tekijä. Jos valkuaisvaatimus nousee 12 prosenttiin, laskee leipäviljakelpoisen vehnän osuus noin 60 prosenttiin. Varsinais-Suomen näytteistä vain puolessa on valkuainen ollut 11,5 %. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa osuus on ollut yli 80 prosenttia. Keskimääräiset sakoluvut ovat vehnällä edelleen erittäin korkeita. Uudellamaalla keskiarvo, 320, on hieman alhaisempi kuin Varsinais-Suomessa (331) ja Satakunnassa (347).

Myös syysvehnällä hehtolitrapaino ja sakoluku ovat olleet korkeita. Valkuaispitoisuus on hieman kevätvehnää alhaisempi, keskimäärin 11,9 %. Myös Zeleny-luku on syysvehnällä alhainen, 33.

Mallasohralajikkeiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 12,3 prosenttia. Mallastukseen tarkoitetuissa näytteissä vastaava luku on 12,0 %. Pitoisuudet ovat hieman alhaisempia Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan ruotsinkielisen maaseutukeskuksen alueella, joissa keskiarvo on 11,4 %. Vastaavasti Uudellamaalla (12,3 %) ja Hämeessä (12,4 %) keskiarvot ovat mallastukseen tarkoitetuissa näytteissä koko maan keskiarvoa korkeampia. Mallasohran lajittelussa, >2,5 mm jyvät, ei ole suuria alueellisia vaihteluita.

Ohralla valkuaispitoisuudet ovat olleet alueellisesti varsin tasaisia. Poikkeuksena ovat Satakunta (11,0 %) ja Pohjois-Savo (11,3 %), joissa keskiarvot ovat olleet koko maan tason (11,9 %) alapuolella. Korkeimmat hehtolitrapainot ovat olleet Varsinais-Suomessa (70,0 kg) ja Satakunnassa (69,1 kg). Näiltä alueilta tulleista näytteistä yli 90 prosenttia on ollut hehtolitrapainoltaan yli 64 kiloa. Koko maan näytteistä 85 prosenttia ylitti samaisen rajan. Alhaisimmat keskimääräiset hehtolitrapainot ovat olleet Keski-Suomessa (65,8 kg) ja Keski-Pohjanmaalla (66,0 kg).

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on koko maassa 56,1 kiloa. Maaseutukeskuksittain korkeimmat keskiarvot ovat Hämeessä (57,9 kg), Satakunnassa (57,8 kg) ja Oulussa (57,3 kg). Näissä kaikissa yli 90 prosenttia näytteistä on ollut yli 55 kiloa, kun koko maassa osuus on noin 70 prosenttia. Alhaisimmat keskiarvot ovat Pirkanmaalla (54,3 kg) ja Pohjois-Karjalassa (54,0 kg). Alle 2,0 mm:n jyviä on ollut vähiten Pohjois-Savossa (3,9 %), Hämeessä (7,3 %) ja Pirkanmaalla (8,7 %). Pienien jyvien osuus on ollut korkein Pohjois-Karjalassa, keskimäärin peräti 23,4 prosenttia.

Lisätietoja: 
johtaja Mirja Kartio puh. 020 77 25098
ylitarkastaja Juha Kärkkäinen puh. 020 77 25098

Päivitettyä tietoa keskimääräisistä laatutiedoista:
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2006/

Aihealueet: