Vuoden 2007 vierasaineseurantatulokset koskien dioksiinia ja dioksiininkaltaisia PCB-yhdisteitä

20.3.2008

<div>Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on teett&auml;nyt useita seurantatutkimuksia elintarvikkeena k&auml;ytett&auml;vien kalojen, porojen, hirvien ja muun riistan dioksiini- ja PCB- pitoisuuksista. Suurin osa, yli 80 %, ihmisten ravinnon kautta tulevasta dioksiinien saannista tulee kalasta ja kalavalmisteista. Kokonaissaannista noin kuusi prosenttia tulee lihasta ja lihavalmisteista, josta vain pieni osuus tulee hirven ja poron lihasta. </div>

Vuosittain tehtävässä EU:n seurantatutkimuksessa löytyi viime vuonna kohonneita pitoisuuksia dioksiineja ja dioksiininkaltaisia PCB:itä silakkafileestä, hylkeestä ja porosta. Kansanterveyslaitoksessa analysoidut tulokset tukivat aikaisempia tutkimuksia.

Myynnissä olevista silakkafileistä kolme näytettä viidestä ylitti EU:n kalan dioksiineille ja dioksiininkaltaisille PCB:ille asettaman enimmäispitoisuusrajan (8 TEQ pg/g tuorepainoa). Sen sijaan suomalainen muikunmäti jäi alle kalalle asetetun enimmäispitoisuuden.

Sisäelinten dioksiinipitoisuudet ovat Suomessa alhaisia, mutta hieman lihasta analysoituja pitoisuuksia korkeammat. Lampaan maksasta mitattiin korkein dioksiinin ja PCB:n summapitoisuus (3,5 TEQ pg/g rasvaa), joka kuitenkin jäi selvästi alle sallitun enimmäispitoisuusrajan (12 TEQ pg/g rasvaa).

Kuudesta otetusta hyljenäytteestä kolmesta mitattiin kohonneet dioksiinien ja dioksiininkaltaisten PCB -yhdisteiden summapitoisuudet, joissa toisin kuin kalassa PCB:n pitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin dioksiinien. Hylje kerää näitä myrkkyjä eri tavoin kuin kalat. Hylkeen pitoisuudet ovat samaa luokkaa kuin isojen silakoiden ja Itämeren lohen. 

Uusina tutkimuskohteina olivat jänis ja sinisorsa, joista analyysitulokseksi saatiin pieniä pitoisuuksia tutkittuja yhdisteitä.

Kaupasta näytteeksi otetuista poronlihoista löytyi kaksi sellaista, joissa dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten PCB:iden summapitoisuudet olivat korkeampia kuin sallittu enimmäispitoisuusraja nautaeläinten ja lampaan rasvalle (4,5 TEQ pg/g rasvaa).

Suomella ja Ruotsilla on poikkeuslupa myydä Itämeren silakkaa, vaikka se ylittää dioksiineille ja dioksiininkaltaisille PCB:ille asetetun enimmäispitoisuusrajan. Evira on antanut syöntisuositukset isoille silakoille ja Itämeren lohelle. Hylkeen lihan osalta Evira on lausunnossaan esittänyt vastaavia suosituksia hylkeille, vaikka niille ei ole asetettu enimmäispitoisuusrajaa vierasainelainsäädännössä (EY N:o 1881/2006). Myöskään poron ja hirven lihoille ei ole EU:ssa asetettu enimmäispitoisuusrajaa. Niillä ei ole dioksiinin saannin kannalta merkitystä kuluttajan terveyteen.

Liite: Vuoden 2007 EU-seurantatutkimusten tulokset (pdf, 23 kt)

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, p.  050 386 8433

Kalan syöntisuositukset:
www.evira.fi > Elintarvikkeet > Elintarviketietoa > Suositukset ja ohjeet > Kalan syöntisuositukset

Aihealueet: