Sivutuote-elintarvike

Tästä osiosta löytyy esimerkkitapauksia liittyen sivutuotteiden ja elintarvikkeiden rajapintaan.

LUOKAN 3 SIVUTUOTTEIDEN VARASTOIMINEN ELINTARVIKEVARASTOSSA

Kysymys:

Elintarvikehuoneistoksi hyväksytty pakastamo, jossa kaikki on pakattua, pakastettua elintarviketta haluaisi ottaa vastaan ja varastoida 3. luokan sivutuotetta. Luokan 3 sivutuotteet olisivat teollisuudelle raaka-ainetta lemmikkieläinrehuksi. Sivutuotteet olisivat asianmukaisesti pakattuja, pakastettuja ja kulkisivat omalla asiakirjalla ja voitaisiin varastoida erillään elintarvikkeista, mutta samassa varaston ilmatilassa kuitenkin. Tuotteet tulisivat pakastamoon luokan 3 sivutuotteina. Laitoksen omasta toiminnasta (rikkoutuneet pakkaukset, vanhentuneet tuotteet) syntyy jatkuvasti 3. luokan sivutuotteita. Niitä on varastoitu merkittyinä omalla alueellaan.

Millä ehdoilla/rekisteröinneillä lemmikkieläinrehun raaka-ainetta (3. luokan sivutuote) voitaisiin ko. paikassa varastoida?

Vastaus:

Sivutuotelainsäädäntö ei aseta toiminnalle erillistä hyväksymisvelvoitetta, vaan rekisteröityminen rehualan toimijaksi (varastointilaitos, pakattu rehu) riittää. Elintarvikelaitos voi elintarvikelain mukaisen hyväksymisensä puitteissa lähtökohtaisesti käsitellä vain omia sivutuotteitaan. Muiden laitosten sivutuotteiden vastaanottaminen ja käsittely on mahdollista, jos laitoksella on tätä varten asianmukaiset tilat ja järjestelyt sekä omavalvontasuunnitelma. Koska tässä tapauksessa kyseessä on kolmannen luokan sivutuote, joka on koko ajan pakattua, ja myös pakastamossa varastoitavat elintarvikkeet ovat pakattuja, ristisaastuminen sivutuotteiden ja elintarvikkeiden välillä on hyvin epätodennäköistä. Ristisaastumista voidaan estää myös pitämällä elintarvikkeet ja sivutuotteet toisistaan riittävästi erillään, esimerkiksi varaamalla sivutuotteille omat hyllypaikkansa. Myös kylmät säilytysolosuhteet pienentävät elintarviketurvallisuusriskiä.

Em. syistä johtuen tässä tapauksessa ei tarvita mitään erillistä sivutuoteasetuksen mukaista varastointilaitosta, vaan riittää että kyseinen pakastamo rekisteröityy rehualan toimijaksi. Rehuksi toimittaminen on otettava elintarvikelaitoksen toimintaan sopivassa mittakaavassa huomioon laitoksen olemassa olevassa omavalvontasuunnitelmassa. Lähinnä siltä osin että ymmärretään, että sivutuotteita toimitetaan rehukäyttöön, eivätkä ne esimerkiksi saa pilaantua. Rehualan toimijaksi rekisteröidytään lomakkeella, joka löytyy Eviran nettisivuilta osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/rehut/rehualan-toiminta/lomakkeet/ (lomake A). Kun sivutuotteita lähetetään rehukäyttöön, on rahtikirjasta käytävä selvästi ilmi, että kyseessä on sivutuote eikä elintarvike eli merkintä luokka 3, ei ihmisravinnoksi.

 

LUOKAN 3 SIVUTUOTTEIDEN KERÄYS SAMAN KONSERNIN YHTEISEEN SIVUTUOTEKERÄYKSEEN ILMAN VÄLIASTEEN LAITOKSEN PERUSTAMISTA

Kysymys:

Konsernilla on useita toimipisteitä ympäri Suomea. Konserni haluaisi kerätä eri laitoksissaan syntyvät sivutuotteet yhden toimipisteen sivutuotekeräyspaikkaan ennen sivutuotteiden toimitusta eteenpäin ilman sivutuoteasetuksen mukaisen väliasteen laitoksen perustamista keräyspaikkaan. 

Millä ehdoilla on mahdollista, että eri laitosten sivutuotteita kerätään yhden laitoksen sivutuotekeräykseen ennen niiden kuljetusta muuhun sivutuotteiden käsittelylaitokseen?

Vastaus:

Sivutuote- tai elintarvikelainsäädäntö ei aseta kysymyksessä kuvatun kaltaiselle toiminnalle erillistä hyväksymisvelvoitetta. Teurastamon, muun liha-alan laitoksen tai kala-alan laitoksen yhteydessä oleva sivutuoteosasto tulee hyväksytyksi laitoksen elintarvikelain mukaisessa hyväksymismenettelyssä ja sivutuoteosastoa valvotaan osana laitoksen elintarvikevalvontaa (Oiva-valvontaa). Kuitenkin, jos teurastamon, muun liha-alan laitoksen tai kala-alan laitoksen sivutuotekeräykseen tuodaan sivutuotteita myös muista saman konsernin laitoksista, tulee seuraavien ehtojen täyttyä:

  • siirrettävät sivutuotteet ovat luokan 3 sivutuotteita. Luokan 1 ja 2 sivutuotteita ei saa siirtää laitosten välillä ilman sivutuoteasetuksen mukaista väliasteen laitoksen hyväksymistä. 
  • teurastamon sivutuotteita ei saa siirtää toisen laitoksen sivutuotekeräykseen, mutta sivutuotteiden keräyspaikka saa sijaita teurastamon yhteydessä. Siirrettävät sivutuotteet voivat siis olla peräisin leikkaamosta, liha-valmistelaitoksesta tai kala-alan laitoksesta. Kuitenkin, jos sivutuotteet toimitetaan tästä keräyspisteestä turkiseläinrehukäyttöön, sivutuotteiden keräyspaikka tulee rekisteröidä sivutuoteasetuksen mukaiseksi keräyskeskukseksi
  • laitosten, joiden välillä sivutuotteita siirretään, tulee kuulua samaan konserniin
  • laitoksilla tulee olla yhteinen ohjeistus sivutuotteiden keräykseen ja siirtoon liittyvästä toiminnasta
  • toiminnalla tulee olla omavalvontasuunnitelmassa nimetty vastuuhenkilö vastaanottavassa laitoksessa,joka vastaa toiminnan ohjeistamisesta sivutuotteita lähettäville laitoksille, sivutuotteiden kuljettajille ja sivutuotteita vastaanottavalle laitokselle. Vastuuhenkilö vastaa ohjeiden noudattamisesta ja päivittämisestä ja toiminnan selvityksestä valvontaviranomaiselle tarvittaessa
  • sivutuotteiden keräykseen ja siirtoon liittyvä toiminta tulee kuvata sekä lähettävän että vastaanottavan laitoksen omavalvontasuunnitelmassa ja tätä suunnitelmaa tulee noudattaa
  • sekä sivutuotteita lähettävän laitoksen, että vastaanottavan laitoksen tulee pitää kirjaa laitosten välillä siirrettävien sivutuotteiden määrästä ja lähetyspäivämääristä. Sivutuote-erän mukana tulee lisäksi olla rahtikirja tai sisäinen siirtoasiakirja, jossa näkyy lähettäjä, vastaanottaja, kuljettaja, päivämäärä, määrä ja tavaran luonne.
  • toimintaa valvotaan osana lähettävän ja vastaanottavan laitoksen Oiva-valvontaa (Rivit 5.7 Sivutuotteiden käsittelyn ja varastoinnin hygienia, 5.8 Sivutuotteiden tuotanto ja jäljitettävyys ja 15.5 Sivutuotteiden lähettäminen, kaupalliset asiakirjat ja kuljetusolosuhteet)
  • sivutuotteiden siirto tulee toteuttaa hygieenisesti
  • sivutuotteet on toimitettava suoraan vastaanottavan laitoksen sivutuotetiloihin ja siellä sivutuotteiden keräysastioihin. Niitä ei saa tuoda tiloihin, joissa valmistetaan tai käsitellään elintarvikkeita.

Edellä lueteltujen ehtojen noudattaminen on tärkeää elintarvikkeiden saastumisen, sivutuotteiden jäljitettävyyden vaarantumisen ja eläintautien leviämisriskin välttämiseksi.