Eläimet ja rehut

1. Miksi luomuvasikoille juotetaan maitoa 3 kk asti?

Kaikki nuoret nisäkkäät on ruokittava maidolla vähimmäisajan, joka on kolme kuukautta naudoilla. Asetus jopa sanoo että tämän maidon olisi mieluummin oltava emänmaitoa kuin luonnollista maitoa. Jos jossakin maassa tuotettaisiin juomarehua luomuvasikoille tulisi rehun olla tuotettuna luomumaidosta koska märehtijöillä on vaatimuksena että 100% eläinten rehusta on oltava luomutuotannosta peräisin. Mahdollisten lisättyjen rasvojen olisi oltava kasviperäisiä, koska luomutuotannossa on eläinrasvojen käyttö rehuissa kielletty.

2. Saako luomueläimiä lääkitä antibiooteilla?

Kyllä saa. Luonnonmukaisessa eläintuotannossa korostetaan tautien ennaltaehkäisyä. Mikäli eläin kuitenkin sairastuu tai loukkaantuu, on se aina viipymättä hoidettava asianmukaisesti. Eläinten lääkintään saa käyttää vain sellaisia lääkevalmisteita, jotka on Suomessa hyväksytty käytettäviksi tuotantoeläimille. Lääkintäkerroissa on kuitenkin rajoituksia tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on yli vuoden (esim. lypsylehmät, emakot), voidaan hoitaa lääkevalmisteilla 12 kuukauden aikana kolme kertaa. Mikäli eläin joudutaan hoitamaan lääkevalmisteilla neljä kertaa 12 kuukauden aikana, ei sitä voida enää pitää luomukelpoisena. Neljä kertaa 12 kuukauden aikana hoidettu eläin katsotaan tavanomaisesti kasvatetuksi ja sen on aloitettava siirtymävaihe alusta. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on alle vuoden (esim. lihasiat ja -siipikarja), voidaan lääkitä hyväksytysti vain kerran eläimen elinaikana. Toisen lääkintäkerran jälkeen on eläimen aloitettava siirtymävaihe alusta. Hoitokerraksi katsotaan kaikki yhtä sairastapausta varten annetut lääkehoidot edellyttäen, että kyseessä on saman sairauden hoito. Viimeisen hoitokerran jälkeen on noudatettava lääkevalmisteelle sen myyntiluvassa annettua tai lääkeaineelle eläinlääkärin määräämää varoaikaa, ennen kuin kyseisestä eläimestä saatuja tuotteita voidaan luovuttaa elintarvikkeeksi. Luonnonmukaisessa tuotannossa varoaika kaikille eläimistä saataville elintarvikkeille on kaksinkertainen normaaliin varoaikaan verrattuna. Edellä mainittuihin lääkehoitoihin ei lueta loislääkitystä, rokotteita eikä pakollisia taudinvastustusohjelmiin kuuluvia lääkityksiä.

3. Kävin pienellä luomumaidontuotantotilalla, jossa kolmeviikkoiset pikkuvasikat olivat hyvin kuivitetuissa yksittäiskarsinoissaan. Vasikat olivat todella kauniita ja puhtaita, olin kovasti ilahtunut näkemästäni!

Hienoa, että pääsit tutustumaan luomumaitotilan eläimiin! Mutta, luomussa yli viikon ikäisten vasikoiden kasvattaminen yksittäiskarsinoissa ei ole sallittua.

4. Samalla luomumaidontuotantotilalla lehmät olivat kiinni parressa, isännän mukaan ihan luvallisesti. Juuri vierailuni aikana yksi lehmä alkoi poikia ja emäntä siirsi sen välittömästi karsinaan. Miksi? Mummolassani lehmät poikivat aina parressa!

Luomutuotantoehtojen mukaan poikivaa eläintä ei saa pitää kiinni kytkettynä. Käymäsi tila on saanut ELY–keskukselta poikkeusluvan pitää nautoja kytkettyinä edellytyksellä, että tilalla pidettävien nautojen määrä on enintään 30 eläinyksikköä. Poikkeuslupa voidaan myöntää yli kuuden kuukauden ikäisten maidontuotantoon ja/tai emolehmätuotantoon kasvatettavien hiehojen, lehmien ja siitossonnien kytkemiseen. Kesällä tällaisessa navetassa elävien eläinten on päästävä laitumelle päivittäin ja talviaikaan niiden on päästävä ulos vähintään kaksi kertaa viikossa (ulkotarhaan tai –jaloittelualueelle).

 

5. Miten luomumehiläinen osaa lentää luomukasveihin?

Luomumehiläisen ei tarvitse osata lentää luomukasviin, sillä keruualueen ei tarvitse olla luomua. Tarhan sijaintipaikasta katsottuna tulee mesi- ja siitepölylähteiden olla kolmen kilometrin säteellä pääasiassa luonnonvaraisia kasveja, metsää, luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja ja/tai muita viljeltyjä kasveja, edellyttäen, että kasveihin kohdistuvat käsittelyt ovat ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä, eivätkä vaikuta mehiläistuotteiden laatuun. Alueella voi olla myös muita viljelykasveja, jos ne eivät ole merkittäviä mehiläisten satokasveja. Alueella ei saa kuitenkaan olla geneettisesti muunnettuja viljelykasveja. Mehiläispesät on pidettävä riittävän etäällä lähteistä, jotka saattavat aiheuttaa mehiläishoidosta saatavien tuotteiden saastumista tai mehiläisten terveyden heikentymistä. Mehiläistarhojen on sijaittava vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä sellaisista saastelähteistä, jotka voisivat vaikuttaa mehiläishoidon tuotteiden laatuun. Tällaisia saastelähteitä ovat sokeritehtaat, tiet, joilla kulkee vuorokaudessa keskimäärin yli 6000 ajoneuvoa, kaatopaikat ja jätteenpolttolaitokset.

6. Ulkoileeko luomukana talvella?

Siipikarjan on päästävä ulkotiloihin aina, kun sääolosuhteet sen sallivat, vähintään toukokuusta lokakuuhun. Ulkoiluajan on aina kun mahdollista oltava vähintään 1/3 siipikarjan elämästä. Siipikarjalle epäsuotuisia säätiloja, jolloin lintuja ei tarvitse ulkoiluttaa, ovat muun muassa rankkasade, pakkanen tai erittäin kova tuuli. Alle 6 viikon ikäisiä poikasia sekä sairaita tai loukkaantuneita lintuja voidaan pitää sisätiloissa sääolosuhteista riippumatta.

7. Saako luomueläimiä keinosiementää?

Kyllä saa. Keinosiemennys on sallittu, mutta muut keinohedelmöitysmuodot, kuten alkionsiirto ja kloonaus, ovat kiellettyjä. Käytettäessä keinosiemennystä, on luonnonmukaisessa eläintuotannossa sallittua käyttää sukupuolilajiteltua ja/tai alkionsiirtosonnien spermaa.

8. Miksi en löydä kaupasta luomubroileria?

Luomubroileri on terminä hieman harhaanjohtava, sillä broileri tarkoittaa nykyistä pitkälle jalostettua, lihaksikasta ja nopeasti teuraskypsäksi kasvavaa siipikarjaa. Tavanomaisten broilereiden teurasikä on nykyisin 5-6 vk. Luomussa siipikarjan kasvatuksessa tulisi suosia hitaasti kasvavia rotuja tai linjoja. Hitaasti kasvavaksi eläinainekseksi voidaan katsoa kananpoikalinjat, joiden keskimääräinen päiväkasvu on korkeintaan 35 g. Jollei toimija käytä hitaasti kasvavia siipikarjalinjoja, on kasvatuksessa noudatettava kananpojille 81 vuorokauden vähimmäisteurasikää, joka on siis kaksinkertainen tavanomaisen broilerin kasvatusikään verrattuna. Pitkälle jalostetulle nykybroilerille kasvatusajan pidentäminen ei ongelmitta sovellu. Luomussa siipikarjarakennuksessa saa olla enintään 4800 kananpoikaa ja sisällä luomulihasiipikarjaa voi olla 10 lintua siten, että elopaino on enintään 21 kg/m 2. Edellä mainittujen tuotantoehtojen johdosta luomubroilerin kasvatus maassamme on melko vähäistä ja perustuu muualta tuotuun eläinainekseen.

9. Voivatko luomunaudat laiduntaa yhteislaitumilla tavanomaisten nautojen kanssa?

Kyllä voivat. Luomunaudat ja tavanomaiset naudat voivat laiduntaa yhdessä perinteisillä yhteislaitumilla, kun a) eläinten laiduntamisesta pidetään kirjanpitoa b) yhteislaitumena käytettävää laidunaluetta ei ole käsitelty vähintään kolmeen vuoteen tuotteilla, joita ei sallita luonnonmukaisessa tuotannossa c) muiden alueella laiduntavien eläinten tulee olla peräisin maatalouden ympäristöohjelman mukaisesta tuotannosta, esimerkiksi tiloilta, joilla on sopimus maatalouden ympäristötuista ja d) luonnonmukaisesti kasvatetut eläimet pystytään selkeästi erottamaan muista laitumella olevista eläimistä.

10. Onko luomusian ulkoiltava talvella?

Ei. Luomusialla tulee olla pääsy ulkotarhaan, ulkojaloittelualueelle taikka laitumelle vähintään toukokuusta lokakuuhun. Sikojen ulkotarhassa ja –jaloittelualueilla on oltava mahdollisuus tonkimiseen. Kiinteät pohjaratkaisut jaloittelualueilla sallitaan, mikäli sioille järjestetään tarhaan tongittavaa materiaalia, esimerkiksi turvetta.

11. Voivatko luomulampaat laiduntaa kesäpaikkani tavanomaista niittyä?

Valitettavasti eivät voi. Luomulampaiden laidunalueen tulee kuulua luomuvalvontaan. Poikkeuksen tähän tekevät ns. perinteiset yhteislaitumet, jonne luonnonmukaisesti kasvatetut eläimet voidaan viedä samanaikaisesti tavanomaisesti kasvatettujen eläinten kanssa tuotantoehdoissa mainituin edellytyksin. 

12. Naapurissani on luomuemolehmätila, jonka emot vasikoineen on kesällä laitumella. Olen kuitenkin nähnyt, että kesällä eläimiä on sisällä? Saako näin olla?

Luonnonmukaisessa tuotannossa laidunkaudella kaikkien nautojen tulee päästä päivittäin laitumelle. Lihantuotantoon käytettäviä nautoja voidaan kuitenkin loppulihotusvaiheessa pitää sisätiloissa. Sisälläpitojakso voi olla enintään 1/5 eläimen elinajasta ja kaikissa tapauksissa enintään kolme kuukautta. Sisällä voidaan tilapäisesti pitää myös sairaita eläimiä.

13. Luomumaidontuotantotila on laajentamassa tuotantoaan. Isäntä kertoi ostavansa tavanomaisia hiehoja. Eikö pitäisi ostaa luomuhiehoja?

Ensisijaisesti pitää hankkia luomueläimiä. Jos sopivia luonnonmukaisesti tuotettuja eläimiä ei ole saatavilla, voi toimija hankkia tavanomaisesti kasvatettuja eläimiä jalostustarkoitukseen. Tällöin voidaan luonnonmukaiseen tuotantoon vuosittain hankkia poikimattomia naaraspuolisia eläimiä enintään 10 % täyskasvuisten nautaeläinten määrästä. ELY–keskuksen myöntämällä luvalla yllä mainittua prosenttilukua on mahdollista korottaa enintään 40 %:iin.

14. Mökkinaapurimme suunnitteli markkinoivansa lähiravintoloille itse pyytämäänsä kuhaa ja ahventa luomuna. Kuulosti hienolta ajatukselta, mutta saako näin tehdä?

Ei saa. Metsästämällä tai luonnonvesistä kalastamalla saatuja luonnonvaraisia eläimiä ja kaloja, tai niistä valmistettuja tuotteita ei voida markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina.

 

15. Ostan aina luomukananmunia, mutta mistä löytäisin luomuviiriäisenmunia?

Toistaiseksi Suomessa et mistään, sillä viiriäiselle ei ole tuotantoehtoja. Komission toimeenpanoasetuksessa on annettu yksityiskohtaiset ehdot siitä, miten nautoja, hevosia, sikoja, lampaita, vuohia ja siipikarjaa (kanat, helmikanat, ankat, kalkkunat ja hanhet) tulee kasvattaa, jotta niitä tai niistä saatuja tuotteita saisi markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina. Ehdot ovat vähimmäisvaatimuksia, joita edellä mainittujen eläinlajien kasvattajien on vähintään noudatettava. Muille kuin edellä mainituille eläimille ei ole annettu yksityiskohtaisia tuotantosääntöjä toimeenpanoasetuksessa.

Sellaiset eläimet tai niistä saadut tuotteet, joille ei ole toimeenpanoasetuksessa vahvistettu yksityiskohtaisia tuotantosääntöjä, on mahdollista markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina ainoastaan siinä tapauksessa, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt tuotantoehdot kyseiselle lajille. Tuotantoehtoja voi hakea hyväksyttäväksi rekisteröity yhdistys tai muu yhteisö. Hakijan on osoitettava, että tuotantoehdot, joille hyväksymistä haetaan, noudattavat neuvoston asetuksessa ja toimeenpanoasetuksessa säädettyjä periaatteita ja vaatimuksia. Hyväksyttyjen tuotantoehtojen valvonta toteutetaan luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä muiden eläinlajien tavoin.