Kasvinsuojeluainejäämät

Torjunta-aineet jaetaan käyttötarkoituksensa mukaan kasvinsuojeluaineisiin ja muihin torjunta-aineisiin (biosidiset torjunta-aineet). Kasvinsuojeluaineita ovat muun muassa kasvintuotannossa kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan sekä kasvien kasvun säätelemiseen käytettävät aineet. Muita torjunta-aineita ovat esimerkiksi elintarvikehuoneistoissa ja karjasuojissa käytettävät hyönteisten ja jyrsijöiden torjuntaan käytettävät aineet.

Kasvinsuojeluaineita käytetään tarkoituksella. Tavoitteena on välttää sadon menetykset ja parantaa sadon laatua, jotta turvattaisiin riittävä ja hyvänlaatuinen elintarviketuotanto. Silloin kun kasvintuotannossa tai kotipuutarhoissa käytetään kasvinsuojeluaineita, on mahdollista, että elintarvikkeista tai rehuista löytyy niiden jäämiä. Hedelmät, marjat ja vihannekset ovat elintarvikkeita, joissa todennäköisyys kasvinsuojeluainejäämien esiintymiseen on suurin.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarkasti säädeltyä. Kaikilta kasvinsuojeluainevalmisteiden tehoaineilta edellytetään EU-tasolla laadittua riskinarviota ja hyväksyntää. Käyttöön hyväksytään ainoastaan sellaiset aineet, jotka arvioidaan oikein käytettyinä olevan turvallisia ihmisille, eläimille sekä ympäristölle. Lisäksi kasvinsuojeluainevalmisteet arvioidaan ja hyväksytään kansallisesti. Kasvinsuojeluainejäämille elintarvikkeissa ja rehuissa on arvioinnin yhteydessä asetettu sallitut enimmäismäärät eli MRL:t (maximum residue level). Enimmäismäärä asetetaan aina sellaiselle tasolle, joka on turvallinen kuluttajalle, mutta joka myös vastaa hyvää maatalouskäytäntöä (GAP). Se velvoittaa viljelijää toimimaan siten, että kasvinsuojeluaineita käytetään mahdollisimman vähän ja että käytön tulee perustua todettuun tarpeeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enimmäismäärät ovat usein huomattavasti matalammalla tasolla, kuin kuluttajien turvallisuus edellyttäisi.

Kasvinsuojeluaineiden saannin kannalta tilanne Suomessa on hyvä. Eviran julkaiseman kasvinsuojeluaineiden kumulatiivisen riskinarvioinnin mukaan pitkäkestoinen altistus suomalaisilla on turvallisella tasolla. Myös lyhytaikainen astistus on pääsääntöisesti turvallisella tasolla. Lapsilla ruokavalion koostumus on erilainen ja ruoankulutus painoa kohden on suurempi kuin aikuisilla. Tämän vuoksi lapsille suositellaan kotimaisten ja EU-tuotteiden suosimista ruokavaliossa, sillä tuontielintarvikkeissa on havaittu enemmän määräystenvastaisia tuotteita kuin EU-maissa tuotetuissa tuotteissa.

Kasvisten merkittävän hyödyn terveyden kannalta ei ole todettu vaarantuvan kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta. Kasviksia tulisi syödä monipuolisesti ja niiden käyttöä olisi tarpeen lisätä.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME 

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA