Metyylielohopea ja Cesium-137 sisävesien kaloissa

Metyylielohopea ja Cesium-137 kerääntyvät samojen järvien petokaloihin (hauki, ahven, kuha, made). Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Samalla kun välttää järvien isojen petokalojen syöntiä, välttää sekä elohopean että radioaktiivisen Cesiumin kertymistä elimistöön.

Kohonneita elohopean pitoisuuksia on havaittu etenkin Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen metsäjärvien iäkkäimmissä hauissa. Yhtä korkeita elohopeapitoisuuksia voi olla ulkomaisissa tuontikaloissa kuten esimerkiksi tuoreessa tonnikalassa ja miekkakalassa. Säilykkeissä käytetään pienempää tonnikalalajia, johon kertyy vähemmän elohopeaa.

Elohopea esiintyy sekä orgaanisessa että epäorgaanisessa muodossa. Yli 90 % kalojen sisältämästä elohopeasta on myrkyllisempää metyylielohopeaa. Pitoisuudet vaihtelevat kalalajista toiseen, mutta nousevat iän ja koon myötä. Metyylielohopea on rasvaliukoinen ja pysyvä yhdiste, joka rikastuu kaloihin ja niistä ihmiseen. Se läpäisee istukan ja vaurioittaa sikiön keskushermostoa.

Elohopean enimmäispitoisuusraja lainsäädännössä kalassa ja kalatuotteissa on 0,5 - 1 mg/kg. PTDI eli väliaikainen siedettävä päivittäinen saanti metyylielohopealle on 0,23 µg/kg rp ja epäorgaaniselle elohopealle 0,6 µg/kg rp. Suomessa sekä aikuisilla että lapsilla keskimääräinen metyylielohopean saanti elintarvikkeista on 0,11 µg/vrk1 eli huomattavasti alle siedettävän saannin.

137Cs-pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti pienelläkin alueella: 3 - 1850 Bq/kg.  EU:n suositus kaupan olevien luonnontuotteiden 137Cs-pitoisuuden enimmäisarvoksi on 600 Bq/kg, joka on turvallisen saannin raja (2003/274/Euratom).

Kuluttaja voi saada tietoa oman alueen ympäristön tilasta, mm. kalojen elohopea- ja cesiumpitoisuuksista paikalliselta elintarvikeviranomaiselta.

Kaloja, joiden elohopeapitoisuudet voivat olla korkeita (0,5 -1 mg/kg)

  • Hauki
  • Ahven (sisävesi)
  • Made (kookkaat, sisävesi)
  • Kuha (kookkaat, sisävesi)
  • Miekkakala
  • Hai
  • Tuore tonnikala

Elohopea

  • Ympäristössä, erityisesti maaperän humuksessa ja vesistöjen pohjakerrostumissa esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli
  • Pääsee ympäristöön myös teollisuudesta, jätteiden ja fossiilisten polttoaineiden poltosta sekä öljytuotteiden jalostuksesta.


Cesium-137 (137Cs)

  • Radioaktiivinen aine
  • Kertyi Suomen vesistöön ja metsiin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena.
  • Pitoisuudet ovat laskemassa, mutta edelleen tietyt kalat ja sienet, etenkin laskeuma-alueilla, voivat sisältää turvallisuusrajan (600 Bq/kg) ylittäviä pitoisuuksia.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME