Usein kysyttyä raskasmetalleista

1. Mitä raskasmetallit ovat?

Raskasmetallit ovat metallisia alkuaineita ja niitä esiintyy luonnostaan maan kuoressa. Luontaisesti raskasmetalleja vapautuu ympäristöön mm. tulivuorten purkauksissa tai maankuoren rapautumisessa. Raskasmetallipäästöjä aiheutuu myös ihmisen toiminnasta johtuen esimerkiksi kaivostoiminnassa, teollisuuden päästöissä, fossiilisten polttoaineiden käytössä ja jätteiden poltossa. Nykyisin ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ovat erittäin tarkkaan ympäristölainsäädännössä säänneltyjä ja valvottuja. Elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä raskasmetalleja ovat mm. elohopea, lyijy, kadmium ja arseeni

Riittävän suurina pitoisuuksina raskasmetalleilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

2. Miten ihminen altistuu raskasmetalleille?

Koska raskasmetallit ovat luonnossa esiintyviä alkuaineita, niitä esiintyy lukuisissa erilaisissa tuotteissa ja valmisteissa. Raskasmetalleille voi altistua mm. ravinnon tai talousveden kautta, mutta myös esimerkiksi tupakansavun tai ympäristösaasteiden välityksellä. Elintarvikkeiden, talousveden, rehujen, lannoitteiden ja kulutustavaroiden raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin tarkkaan säänneltyjä ja niitä valvotaan säännöllisesti.

 3. Miksi elintarvikkeissa on raskasmetalleja?

Arseenia ja kadmiumia esiintyy luonnostaan maaperässä, josta ne saattavat kertyä kasveihin. Lisäksi kadmiumia voi olla lannoitevalmisteissa, joista se saattaa kertyä viljelykasveihin. Kasvilajien ja jopa eri lajikkeiden välillä voi olla suuria eroja siinä, millä tavoin ne keräävät itseensä maaperässä esiintyviä raskasmetalleja.

Lyijyä esiintyy ilmassa, maaperässä ja vedessä luonnostaan, mutta myös ympäristömyrkkynä esimerkiksi ampumaratojen tai metallisulattamojen alueilla. Myös elohopeaa esiintyy ympäristössä luonnostaan, mutta sitä muodostuu lisäksi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kun eläimet syövät raskasmetalleja sisältävää ravintoa, niitä kertyy myös eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Raskasmetalleja esiintyy siten usein luonnostaan tai ihmisen toiminnan seurauksena raaka-aineissa, joista elintarvikkeet valmistetaan. Elintarvikkeiden ja rehujen raskasmetallipitoisuuksille on kuitenkin asetettu lainsäädännössä enimmäismäärät, jotta ihmisten altistuminen pysyisi turvallisella tasolla.

4. Mitä terveyshaittoja raskasmetallit aiheuttavat?

Raskasmetallit vaikuttavat moniin elimiin ja elimistön toimintoihin. Ne voivat estää tai haitata erilaisten entsyymien toimintaa tai häiritä solujen perimäaineksen eli DNA:n korjausmekanismeja. Kudostasolla raskasmetallit voivat vaikuttaa haitallisesti erityisesti munuaisiin ja keskushermostoon. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on luokitellut kadmiumin ja arseenin ihmiselle syöpää aiheuttaviksi aineiksi, lyijyn todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja (metyyli)elohopean mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

5. Kertyvätkö raskasmetallit elimistöön?

Osa raskasmetalleista poistuu elimistöstä, mutta useimmissa tapauksissa hyvin hitaasti. Kadmium ja lyijy voivat viipyä elimistössä jopa kymmeniä vuosia, joten raskasmetalleja voi kertyä elimistöön altistuksen seurauksena.

6. Onko suomalaisessa ruoassa erityisen paljon raskasmetalleja?

Ei ole. Yleisesti ottaen raskasmetallien pitoisuudet sekä kotimaisissa että ulkomaisissa elintarvikkeissa ovat pieniä. Joidenkin tuotteiden osalta suomalaisten elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuudet voivat olla suurempia kuin tuontielintarvikkeissa (esimerkiksi elohopea tietyissä luonnonvaraisissa petokaloissa), mutta joidenkin elintarvikkeiden osalta tilanne on päinvastainen (esim. kadmium viljassa ja viljatuotteissa). Kaikki EU:n jäsenmaat noudattavat yhtenevää lainsäädäntöä, jossa myös raskasmetallien pitoisuuksille useissa eri elintarvikkeissa on asetettu enimmäismäärät: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1445656393548uri=CELEX:02006R1881-20150731

7. Ovatko jotkut elintarvikkeet erityisen suuria raskasmetallien saantilähteitä?

Vaikka yksittäisessä elintarvikkeessa ei olisikaan suuria pitoisuuksia raskasmetalleja, se voi olla merkittävä raskasmetallien saantilähde runsaan/yleisen käytön vuoksi, Kaikkien haitallisten aineiden saantiin vaikuttaa paitsi yhdisteen pitoisuus elintarvikkeessa, myös kyseisen elintarvikkeen määrä ruokavaliossa. Eri raskasmetallit voivat esiintyä tavallista suurempina pitoisuuksina tietyntyyppisissä elintarvikkeissa kuten esim. elohopea joissakin luonnonvaraisissa petokaloissa tai arseeni riisissä. Eläinten sisäelimet (maksa ja munuaiset) sisältävät yleensä enemmän raskasmetalleja kuin liha. Jos elintarvikkeita käytetään yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti, yksittäisten elintarvikkeiden kohonneista raskasmetallipitoisuuksista ei aiheudu terveydellistä haittaa.

8. Onko teollisissa lastenruoissa paljon raskasmetalleja?

Ei. Vierasainelainsäädännössä tiukimmat raskasmetallien enimmäismäärät on asetettu nimenomaan teollisille lastenruoille. On huomattava, että lastenruokia koskevia säädöksiä. sovelletaan ainoastaan teollisille lastenruoille – kotona valmistettavien lastenruokien raaka-aineille sovelletaan yleisesti elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä.

Suomessa markkinoilla olevien teollisten lastenruokien raskasmetalli- ja muu vierasainepitoisuudet olivat Eviran ja kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten vuonna 2014 toteuttaman valvontahankkeen tulosten perusteella erittäin pienet: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/erityisruokavaliovalmisteet/lastenruoat/lastenruokien-valvontahanke/

9. Lapseni on syönyt teollisia lastenruokia päivittäin – tuleeko minun olla huolissani?

 Ei. Teollisten lastenruokien raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin alhaisia, sillä tiukimmat raskasmetallien enimmäismäärät on asetettu nimenomaan teollisille lastenruoille. Suomessa teollisten lastenruokien kulutus on paljon yleisempää kuin monissa muissa maissa. On kuitenkin hyvä muistaa vaihtelevan ja monipuolisen ruokavalion merkitys, sillä jos yksittäisen elintarvikkeen tai elintarvikeryhmän kulutus on suurta, myös sen merkitys mahdollisena haitallisten aineiden saantilähteenä kasvaa, vaikka pitoisuudet elintarvikkeessa olisivatkin erittäin pienet.

10. Voiko aikuinen saada ravinnosta liikaa raskasmetalleja? 

Joidenkin paljon raskasmetalleja sisältävien elintarvikkeiden poikkeuksellisen runsas, pitkäaikainen ja yksipuolinen käyttö saattaa johtaa turvalliselle saannille asetettujen viitearvojen ylittymiseen myös aikuisilla. Siten myös aikuisten ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota monipuolisuuteen, vaihtelevuuteen ja kohtuullisuuteen. Kalojen sisältämän elohopean vuoksi, poikkeuksena yleisiin kalan syöntisuosituksiin, Evira on antanut suositukset kalan käytön rajoittamisesta tiettyjen luonnonvaraisten petokalojen osalta.

11. Voiko raskasmetallien saantia välttää kokonaan?

Koska raskasmetallit ovat luontaisesti esiintyviä yhdisteitä, niiden saantia elintarvikkeista ei voi välttää kokonaan. Elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksille on asetettu lainsäädännölliset enimmäismäärät, jotta altistuminen pysyy turvallisella tasolla. Lisäksi raskasmetallien ja muiden vierasaineiden saantia voi vähentää syömällä yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti riittävän monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti.

12. Mitä tarkoittaa, jos raskasmetallin saannille määritetty toksikologinen viitearvo ylittyy?

Raskasmetalleille on koe-eläintutkimusten tai väestötutkimuksin toteutettujen havainnointien perusteella määritetty erilaisia toksikologisia viitearvoja, jotka kuvaavat aineen myrkyllisyyttä. Kadmiumille ja elohopealle on määritetty siedettävän viikkosaannin enimmäismäärä (TWI). Se on annos, jonka kuluttaja voi nauttia joka viikko koko elämänsä ajan ilman, että siitä aiheutuu hänen terveydelleen haittaa. Lyijylle ja arseenille ei uusimpien tutkimusten perusteella ole olemassa varmasti turvallista annosta. Niille on määritetty benchmark doseksi (BMDL) kutsuttu taso. Se vastaa annosta, joka saa haittavaikutuksen riskin kasvamaan ennalta sovitun ja alaindeksinä ilmoitettavan määrän väestön perustasosta. BMDL01 on siis annos, joka saa väestötasolla esimerkiksi sydäninfarktin riskin prosentin verran suuremmaksi kuin siinä osassa väestöä, jolla altistus on tätä annosta pienempi.

Satunnainen toksikologisen viitearvon (esim. TWI tai BMDL) ylitys ei sinällään merkitse terveysriskiä, sillä arvot on määritetty pitkäaikaisaltistuksen aiheuttamista haitoista ja niissä on huomioitu erilaiset turvakertoimet kattamaan eläinlajien ja yksilöiden väliset herkkyyserot. Haitalliset vaikutukset aiheutuvat yleensä tapauksissa, kun altistus on pitkäaikaista ja jatkuvaa – esimerkiksi usean vuosikymmenen ajan. Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio kuitenkin ehkäisee toistuvia toksikologisen viitearvon ylityksiä ja mahdollisten terveyshaittojen mahdollisuus pienenee entisestään.

13. Onko luomutuotteissa vähemmän raskasmetalleja kuin perinteisillä tuotantomenetelmillä tuotetuissa tuotteissa?

Luomutuotteiden raskasmetallipitoisuudet eivät välttämättä ole pienemmät kuin perinteisesti tuotettujen vastaavien tuotteiden, sillä raskasmetallipitoisuuksiin vaikuttaa useita muitakin tekijöitä kuin viljelytapa. Luomutuotannolla on saatu viljojen kadmiumpitoisuuksia alenemaan, mutta muissa elintarvikeryhmissä ei ole havaittu merkitseviä eroja. Viljojenkaan osalta tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä eräissä tutkimuksissa luomuviljoissa on esiintynyt jopa korkeampia kadmium-pitoisuuksia kuin perinteisesti viljellyissä viljoissa.

14. Vaikuttaako elintarvikkeiden kypsentäminen raskasmetallipitoisuuksiin?

Yksikään kypsennysmenetelmä ei vaikuta kaikissa elintarvikkeissa kaikkiin raskasmetalleihin samalla tavalla. Kaloissa kypsennys saattaa kasvattaa ruokaan jääviä raskasmetallipitoisuuksia, lihassa vaikutus taas voi olla päinvastainen. Kypsentämisen vaikutus raskasmetallipitoisuuksiin näyttääkin olevan riippuvainen siitä, kuinka paljon elintarvikkeesta kypsennyksen aikana poistuu vettä.

15. Lapseni on juonut riisijuomaa päivittäin usean vuoden ajan. Tulisiko minun olla huolissani? Tuleeko juoman käyttö nyt lopettaa?

 Sinun ei tarvitse olla huolissasi. On kuitenkin hyvä varmistaa, että lapsesi ruokavalio on monipuolinen ja vaihteleva. Lapset ovat pienemmän ruumiinpainonsa takia herkempiä raskasmetallien haittavaikutuksille. Siksi alle 6-vuotiaille lapsille tulisi pääsääntöisesti valita muita kuin riisipohjaisia juomia. Jos riisijuoma kuuluu lapsesi ruokavalioon allergian takia, keskustele hoitavan lääkärin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa ennen kuin teet muutoksia lapsesi ruokavalioon.

16. Lapseni on allerginen eikä voi syödä tavanomaisista viljoista tehtyjä puuroja tai vellejä. Mitä voin antaa hänelle riisipohjaisten tuotteiden asemesta?

Ennen kuin teet muutoksia allergisen lapsesi ruokavalioon, keskustele asiasta hoitavan lääkärin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa. Riisipohjaisten puurojen ja vellien antamista ei tarvitse kokonaan lopettaa, mutta on hyvä sisällyttää ruokavalioon myös muita vaihtoehtoja, jos se allergiaruokavalion puitteissa on mahdollista. Maissipohjaiset puurot ja vellit ovat yksi vaihtoehto.

17. Voiko lapseni syödä tavallista riisiä? 

Lapsesi voi syödä tavallista riisiä. On kuitenkin tärkeä koostaa lapsen ruokavalio neuvolan ohjeiden mukaan monipuolisesti siten, että se sisältää ruokia eri ruoka-aineryhmistä (mm. kasviksia, perunaa, marjoja ja hedelmiä, vilja- ja maitovalmisteita, lihaa ja kalaa sekä ravintorasvoja). Näin voi vähentää haitallisten aineiden liiallisen saannin vaaraa.

18.Onko parempi syödä kotitekoista puuroa tai velliä?

Sekä kotitekoista että teollista puuroa ja velliä voi syödä. Viljat voivat sisältää pieniä määriä haitallisia aineita kuten kadmiumia, joten ruokavaliossa on suositeltavaa vaihdella eri viljalajeja.

19. Miksi tuotteita, joissa on haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, ei kielletä?

Raskasmetalleja ei saada poistettua ravinnosta täysin, sillä niitä esiintyy luonnostaan esimerkiksi maaperässä, josta ne imeytyvät kasveihin. Elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksille on asetettu enimmäismäärät, jotta altistuminen pysyy turvallisella tasolla.

20. Seuraavatko yritykset omavalvonnassaan säännöllisesti tuotteiden raskasmetallipitoisuuksia?

Kyllä. Tuotteiden koostumuksen seuranta myös mahdollisten vierasaineiden kuten raskasmetallien osalta on osa toimijoiden omavalvontaa. Elintarvikealan toimijan velvollisuus on huolehtia valmistamansa, valmistuttamansa tai maahantuomansa tuotteen turvallisuudesta ja siitä, että tuote muuten on lainsäädännön mukainen. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat, että yritykset huolehtivat tästä velvollisuudestaan.

21. Mitä tarkoitetaan monipuolisella, vaihtelevalla ja kohtuullisella ruokavaliolla?

Monipuolisuudella tarkoitetaan sitä, että valitaan eri ruoka-aineita eri elintarvikeryhmistä. Elintarvikeryhmiä ovat esimerkiksi kasvikset, hedelmät ja marjat, liha, vilja ja viljatuotteet jne. Vaihtelevuudella taas sitä, että eri ryhmistä käytetään vaihtelevasti erilaisia tuotteita (vaikkapa erityyppisiä hedelmiä ja marjoja). Myös annoskokojen kohtuullisuus on turvallisuutta lisäävä periaate. Ruoka-aineen annoskoko on hyvä mitoittaa lapsen ikää ja aikuisella tavanomaisia käyttöannoksia vastaavaksi. Hyvään ruokavalioon kuuluu monenlaisia elintarvikkeita ja siinä on vaihtelua esimerkiksi vuodenajan mukaan. Ruokien monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen käyttö turvaa riittävää välttämättömien ravintoaineiden saantia ja toisaalta tukee ruoan turvallisuutta. Suomalaiset ravitsemussuositukset: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/.

22. Tuleeko Eviran tekemän riskinarvioinnin perusteella lasten ravitsemuksessa välttää joitakin tiettyjä elintarvikkeita?

Jo aikaisemmin Evira on antanut suosituksia tiettyjen elintarvikkeiden käytön rajoittamiseksi lasten ravitsemuksessa niiden sisältämien raskasmetallien vuoksi. Näitä ovat mm. poikkeukset tiettyjen kalojen osalta yleisiin kalan syöntisuosituksiin sekä suositus siitä, että riisijuomia ei käytettäisi pikkulapsille yksinomaisena juomana.

Riskinarvioinnin perusteella nämä suositukset elintarvikkeiden käytön rajoituksista ovat tarpeen, jotta lasten altistumista raskasmetalleille voidaan pienentää ja siten ne on syytä edelleen pitää voimassa. Sen sijaan uusille suosituksille yksittäisten elintarvikkeiden käytön rajoittamiseksi ei ole tutkimuksen perusteella tarvetta. Sen sijaan on muistettava monipuolisen, vaihtelevan ja kohtuullisen ruokavalion merkitys.

Riskinarviointi suomalaisten lasten altistumisesta raskasmetalleille elintarvikkeista ja talousvedestä

23. Ovatko raskasmetallit ongelma erityisruokavaliota noudattaville?

Erityisruokavaliota noudattaville kovin yksipuolinen ruokavalio voi muodostua merkittäväksi raskasmetallien lähteeksi. Tästä syystä erityisruokavalioissa, kuten gluteenittomassa ruokavaliossa, on hyvä huolehtia siitä, että vältettävien ruokien tilalle käytetään mahdollisimman monipuolisesti korvaavia tuotteita. Esimerkiksi riisin ohella voi käyttää hirssiä, tattaria, maissia, gluteenitonta kauraa sekä aterialla vaihtelevasti perunaa, juureksia, riisiä ja muita sopivia viljalisäkkeitä.