Usein kysyttyä aflatoksiinista

Onko aflatoksiinia maidossa?

Aflatoksiinit ovat ryhmä kemiallisia yhdisteitä (aflatoksiini B1 , B2, G1 ja G2), joita tuottavat Aspergillus-suvun homesienet. Yleisesti puhuttaessa aflatoksiineista tarkoitetaan aflatoksiini B1:tä, joka on yksi voimakkaimmista luonnon tuottamista syöpää aiheuttavista aineista. Aflatoksiinia B1:tä ei esiinny maidossa. Sen sijaan maidosta toisinaan löytyy aflatoksiini B1:n aineenvaihduntatuotetta eli aflatoksiini M1:tä. Vain muutama prosentti aflatoksiini M1:tä erittyy maitoon, sillä valtaosa erittyy virtsaan. Sen syöpää aiheuttava kyky on oleellisesti alhaisempi kuin aflatoksiini B1:n.

Onko afltaoksiinia suomalaisessa maidossa?

Aflatoksiini M1:stä eli aflatoksiini B1:n aineenvaihduntatuotetta esiintyy satunnaisesti ja harvoin suomalaisessa tilamaidossa, koska ilmasto-olosuhteet eivät ole otolliset aflatoksiinien muodostumiselle. Esiintyessäänkin aflatoksiini M1:n pitoisuudet ovat alhaisia.

Miksi aflatoksiinia pääsee maitoon?

Aflatoksiinit ovat ns. varastohomeen erittämiä yhdisteitä, joita esiintyy eläinten rehussa. Eläimen syödessä kontaminoitunutta rehua, esim. aflatoksiini B1 kulkeutuu eläimen maksaan, jossa se muuttuu aflatoksiini M1:ksi. Vain muutama prosentti tuotetusta aflatoksiini M1:tä erittyy maitoon ja suurin osa poistuu lehmän elimistöstä virtsaan mukana.

Kehittyvissä maissa, missä eläimille tarjottavan rehu on usein huonolaatuista ja homeiden saastuttamaa, havaitaan aflatoksiineja selvästi korkeampina pitoisuuksina ja verraten usein.

Miksei maidossa olevaa aflatoksiinia havaita ennen maidon kulutukseen pääsyä?

Suomessa ei ole käytössä tilakohtaisia pikamenetelmiä aflatoksiini B1:n havaitsemiseksi. Toisaalta on hyvä muistaa, että yksittäisen tilan maito laimenee meijerissä, jolloin jo alhaiset tilakohtaiset pitoisuudet laimenevat alle laboratoriolaitteiden havaitsemiskynnyksen.

Mitkä erityiset ihmisryhmät ovat vaarassa sairastua aflatoksiinista?

Maailmassa arvioidaan liki 4,5 miljardin ihmisen altistuvan kroonisesti aflatoksiini B1:lle, lähinnä kehittyvissä maissa. Maksasyöpä on näillä alueilla huomattavasti yleisempää, kuin muilla maailman alueilla.

Erityisesti riskiryhmässä ovat henkilöt, jotka sairastavat maksatulehdusta (hepatiitti B ja C), joka on myös verraten yleinen kehittyvissä maissa. Aflatoksiini B1:n saanti Euroopassa on arvioitu niin alhaiseksi, että sen saanti ei muodosta erityistä riskiä edes maksatulehdusta sairastavilla.