Kotimaisen kalan kilpailukykyä elintarvikkeena ja rehuna parannetaan yhteishankkeessa

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteuttavat vuosina 2016–2018 hankkeen kotimaisen kalan kilpailukyvyn parantamiseksi. EU-kalat III -hanke täydentää aiempien EU-kalat I- ja II-hankkeiden tuottamia tietoja kotimaisen kalan ympäristömyrkyistä.  Hankkeelle on saatu rahoitusta Valtioneuvoston kanslialta. 

Kalan käyttöä elintarvikkeena ja rehuna pyritään lisäämään

EU kalat III -hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan syöntiä ja siinä tuotetaan tietoa kalastuselinkeinon kehittämiseksi terveydellisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi.

Hankkeessa keskitytään niihin Itämeren kalalajeihin, jotka ovat kaupallisesti merkittäviä, joita suomalaiset pääsääntöisesti käyttävät ravinnokseen, ja joiden käyttöä halutaan lisätä elintarvike- ja rehuteollisuudessa. Hankkeessa tutkitaan myös ammattikalastuksen ja kalansyönnin kannalta tärkeimpien järvikalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia.

Luonnonvarakeskuksen näkemys on, että Suomen kalakannat ovat pääosin vahvat ja kestävät hyvin nykyisen ‒ ja jopa nykyistä suuremman ‒ kalastuksen. Moniin vaihtoehtoisiin proteiininlähteisiin verrattuna Itämeren kalan ravintoarvo on selvästi parempi ja pyynnin ja prosessoinnin jättämä ekologinen jalanjälki on pienempi.

Uutta tietoa ympäristömyrkkyjen pitoisuuksista Itämeren ja järvialueiden kaloissa

Tieto kalojen sisältämistä ympäristömyrkyistä saattaa vaikuttaa kuluttajan valintoihin kalatiskillä. Huolimatta siitä, että nykytiedon mukaan kalan terveyshyödyt kumoavat ympäristömyrkkyjen mahdolliset terveyshaitat, ympäristömyrkyt ovat estäneet joidenkin kalalajien käytön lisäämisen. Tämä on johtunut terveyteen, lainsäädäntöön ja osin myös mielikuviin liittyvistä syistä. EU-kalat III -hanke tuottaa uutta tietoa seuraavista ympäristömyrkyistä Itämeren ja Suomen järvialueiden kaloissa:

  • dioksiinit- ja PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit)
  • PBDE-yhdisteet (polybromatut difenyylieetterit)
  • PFAS-yhdisteet (perfluoratut alkyyliyhdisteet)
  • raskasmetallit

EU-kalat I- ja II -hankkeiden perusteella ympäristömyrkkyjen pitoisuudet ovat pienentyneet

Raskasmetalleja ja muita pysyviä, terveydelle haitallisia yhdisteitä on elinympäristössämme pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena. Nämä kertyvät eliöihin ajan myötä ja rikastuvat ekosysteemeissä. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet kertyvät erityisesti rasvaisiin kaloihin. Kaloja kuormittavat lisäksi palonestoaineena aiemmin käytetyt PBDE-yhdisteet, vettä, likaa ja rasvaa hylkivissä kuluttajatuotteissa käytetyt PFAS-yhdisteet sekä erityisesti joillakin rannikkoalueilla myös raskasmetallit, kuten elohopea, kadmium, nikkeli ja arseeni.

Lisää tietoa ympäristömyrkyistä: https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt

Monien ympäristömyrkkyjen valmistusta, käyttöä, muodostumista ja kulkeutumista ympäristöön on rajoitettu kansainvälisten sopimusten ja erilaisten teknisten ratkaisujen avulla. Siksi niiden pitoisuudet ympäristössä pienenevät vähitellen.  Kotimaisten kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksien väheneminen on huomattu muun muassa EU-kalat I (2001–2002) ja II -hankkeissa (2009–2010).

Itämeren silakan ja lohikalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ylittivät EU-Kalat II –hankkeen mukaan kuitenkin edelleen EU-lainsäädännön sallimat pitoisuudet. Tämän vuoksi ne eivät kelpaa kansainvälisille elintarvike- ja rehumarkkinoille. Ympäristömyrkyt hidastavat myös muun Itämeren kalan käyttöä rehun raaka-aineena.

EU-kalat I ja II -hankkeista saadun hyöty-haittatiedon ansiosta Suomella on poikkeuslupa sallia omilla markkinoillaan kalalajeja, joissa EU-lainsäädännön sallimat dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ylittyvät. Suomen on kuitenkin osoitettava EU:lle uusin ja säännöllisin tutkimuksin, että poikkeusluvan tarve on edelleen olemassa. Lisäksi Euroopan komissio on antanut suosituksia seurata tiettyjen muiden ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, jotta niiden merkitystä elintarvikkeiden turvallisuudelle voidaan arvioida luotettavasti.

Lisää tietoa aiemmista tutkimuksista: EU-kalat II -hanke

Kalan syöntisuositusten pohjaksi tarvitaan ajankohtaista tietoa haitta-ainepitoisuuksista

Ympäristömyrkyt eivät kerry haitallisessa määrin kaikkiin kaloihin, joten lajivalinnalla ja –vaihtelulla voi vaikuttaa altistumiseen. Terveyshyötyjen turvaamiseksi kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta ympäristömyrkkyjen vuoksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut joitakin poikkeuksia tähän yleiseen kalan syöntisuositukseen.

Lue lisää kalan syöntisuosituksista.

Lue lisää kalan ympäristömyrkyistä:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-ja-ymparistomyrkyt/

Kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen riskinhallinnan pohjaksi tarvitaan edelleen luotettavaa ja ajankohtaista tietoa pitoisuuksista. Uutta tietoa tarvitaan, jotta kalan syöntisuosituksia voidaan tarkistaa, mikäli pitoisuuksissa havaitaan riittävää pienentymistä. Tutkimuksen avulla voidaan myös osoittaa, että Itämeressä ja sisävesissämme on paljon kalaa, jonka ympäristömyrkkypitoisuudet eivät aiheuta terveysriskejä, ja jonka käyttö on kansantaloudellisesti kannattavaa.

EU-kalat III -hankkeesta viestitään kuluttajille ja muille sidosryhmille

Vuosina 2016–2018 toteutettavan hankkeen tavoitteista ja etenemisestä kerrotaan tutkimustulosten mahdollisille hyödyntäjille koko hankkeen ajan sekä laitosten verkkosivuilla että sosiaalisen median välityksellä.

Hankkeesta järjestetään aloitusseminaari 25.5.2016. Hankkeen lopussa tulokset julkaistaan sekä loppuraportissa että erikseen järjestettävässä loppuseminaarissa.

EU-kalat III -hanke on saanut kaksivuotisen rahoituksen Valtioneuvoston kanslialta. Hankkeeseen osallistuvat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA