Meritaimenten dioksiini- ja PCB-pitoisuudet

Meritaimen on yksi Suomen ja Ruotsin nk. dioksiinipoikkeuksen piiriin kuuluvista kalalajeista. Evira tutkitutti vuonna 2008 seitsemän tärkeimmän meritaimenjoen (Kymijoki, Vantaanjoki, Kemijoki, Iijoki, Aurajoki, Tornionjoki ja Merikarvianjoki) meritaimenten haitallisten aineiden pitoisuuksia. Vain yhdestä joesta eli Merikarvianjoesta pyydetyn meritaimenen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet jäivät alle EU:n antaman enimmäispitoisuusrajan, 8 pikogrammaa WHO-TEQ/g tuorepainoa (tp). Muiden tutkittujen jokien meritaimenten dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ylittivät enimmäispitoisuusrajan vaihdellen välillä 8,2- 16 pg WHO-TEQ/g tp. Kaikkien näytteiden keskiarvo oli 10,5 pg WHO-TEQ/g tp.

EU:n dioksiinipoikkeuksen perusteella meritaimenia voidaan markkinoida Suomessa ja Ruotsissa, vaikka niiden dioksiinipitoisuudet ylittäisivät kaloille asetetun enimmäispitoisuusrajan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos keräsi 11 kalanäytettä ja ne analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tutkimuksen näytteet otettiin jokeen kudulle nousseista meritaimenista. Suurimman osan elämästään aikuiset ja kalastuksen kohteena olevat meritaimenet viettävät meressä ja niistä mitatut haitallisten aineiden pitoisuudet kuvaavatkin lähinnä merialueen vaikutusta pitoisuuksiin. Tässä tutkimuksessa ei ollut mukana järvitaimenia, koska järvissä dioksiinikuormitus on selvästi pienempi kuin meressä.

Meritaimenista tutkittiin myös bromattuja palonestoaineita ja laivanpohjamaaleissa käytettyjä orgaanisia tinayhdisteitä. Näiden yhdisteryhmien pitoisuudet olivat pieniä. Palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet vaihtelivat välillä 2,2 - 4,5 ng/g tp ja orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus välillä 4,2 - 10 ng/g tp (ng= nanogramma).

Tutkimustuloksia arvioitaessa on tärkeää muistaa, että kala on suositeltavaa ravintoa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Syöntisuositus

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Lisäksi Evira on antanut em. erityissuosituksen siitä, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat aikuiset voivat syödä Itämeren isoa, yli 17 cm silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta 1-2 kertaa kuukaudessa.

Edellä mainittujen tutkimustulosten perusteella Evira katsoo, että myös meritaimenet on luettava kyseiseen lohen ja ison silakan ryhmään.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME